Samochód pancerny wz. 29
| Samochód pancerny wz. 29 | |
|---|---|
 |
|
| Alkuperämaa |
 Puola |
| Palvelushistoria | |
| Sodissa | Toinen maailmansota |
| Tekniset tiedot[1] | |
| Paino | 4 800 kg |
| Pituus | 5,15 m |
| Leveys | 1,85 m |
| Korkeus | 2,47 m |
| Miehistö | 4 |
| Panssarointi |
torni 10 mm rungon sivut 7–9 mm runko edestä 9 mm päältä ja pohjasta 4 mm |
| Pääaseistus | 37 mm Puteaux-tykki |
| Muu aseistus | 2x 7,92 mm Hotchkiss-konekivääri |
| Teho | 35 hv |
| Toimintasäde |
380 km tiellä 250 km maastossa |
Samochód pancerny wz. 29 oli Puolassa ennen toista maailmansotaa valmistettu ja sodan aikana käytetty panssariauto. Sen pääase oli 37 mm tykki ja kaksi konekivääriä. Auto osoittautui kuitenkin hitaaksi ja suureksi, eikä se soveltunut liikkumaan maastossa. Niitä tilattiin vain kymmenen. Autot osallistuivat taisteluihin Saksaa vastaan syyskuussa 1939. Ne saavuttivat joitakin onnistumisia, mutta lopulta ne joko tuhottiin tai hylättiin.
Piirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolalla oli 1920-luvulla käytössään useita eri panssariautomalleja, joiden modernisoinnin yhteydessä päädyttiin rakentamaan uusia Samochód pancerny wz. 28-panssariautoja. Puolitelallinen ajoneuvo oli kuitenkin hidas, kallis ja hankalahuoltoinen. Ongelmia pyrittiin ratkaisemaan uudella Samochód pancerny wz. 29-panssariautolla. Auto rakennettiin italialaisen ja Puolassa lisenssillä valmistetun S.P.A. 25C -kuorma-auton pohjalle. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että varaosia oli saatavilla helposti. Toisaalta kuorma-auton moottori oli panssarointia ajatellen heikko ja takavetoisena se ei soveltunut maastoon.[1]
Panssariautoon rakennettiin laatikonmuotoinen kori, jossa oli manuaalisesti käännettävä tykkitorni. Sisätilat olivat suuresta koosta ja rungon muodosta huolimatta suhteellisen ahtaat. Panssarilevyt suojasivat ajoneuvoa panssaria läpäiseviltä käsiaseilta ja sirpaleilta 300 metrin etäisyydelle saakka. Useiden panssariluukkujen ansiosta näkyvyys autosta oli hyvä. Aseistuksena auton tykkitornissa oli 37 mm Puteaux-tykki ja 7,92 mm Hotchkiss-konekivääri. Lisäksi rungon takaosassa oli vielä toinen konekivääri. Tykkitornin oli alun perin tarkoitus toimia myös ilmatorjuntana, joskin tästä luovuttiin sen epäkäytännöllisyyden takia. Radiota autossa ei ollut ja sen sijaan käytettiin merkkilippuja. Mallin ongelmat, kuten hidas nopeus, huono liikkuvuus ja suuri koko johtivat pieneen tilausmäärään. Vuonna 1934 autoja oli vain 10. Yksi tai kaksi autoa oli ilmeisesti muutettu aseistamattomaksi kaiutinautoksi, mutta ei ole selvää käyttikö niitä armeija vai poliisi. Myöhemmin vuonna 1935 käyttöön tuli laajemmin valmistettu Samochód pancerny wz. 34.[1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan hyökätessä Puolaan syyskuussa 1939 Mazowieckan ratsuväkirykmentillä oli kahdeksan wz. 29-panssariautoa. 1. syyskuuta saksalaisia panssariautoja vastaan tehtiin väijytys, jossa tuhottiin kolme 12. divisioonaan kuulunutta panssariautoa. Puolalaiset menettivät autoistaan kaksi. Seuraavana päivänä otettiin yhteen SS-rykmenttien Der Führer ja Deutschland kanssa, joissa menetettiin yksi auto. 4. syyskuuta Przasnyszin eteläpuolella käydyssä yhteenotossa wz. 29-panssariautot tuhosivat saksalaisen Panzerkampfwagen I-panssarivaunun, sekä esikunta-auton. Autosta saatiin saksalaiselle 1. ratsuväkirykmentille kuuluneita asiakirjoja 3. armeijan sotasuunnitelmista. Seuraavien päivien aikana puolalaiset joukot vetäytyivät ja kävivät samaan aikaan viivytystaisteluja. 7. syyskuuta tuhottiin kaksi saksalaista panssariautoa ja 13. syyskuuta toiset kaksi. Samalla menetettiin yksi wz. 29. Loput puolalaiset autot tuhoutuivat seuraavien päivien aikana ja 16. syyskuuta viimeiset jouduttiin hylkäämään niiden jäätyä jumiin vaikeakulkuiseen maastoon.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jamie Prenatt: Polish armour of the Blitzkrieg, s. 32-38. Osprey Publishing, 2015. ISBN 978 1 4728 0825 7 (englanniksi)