Sandvikenin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Gävleborgin lääni |
Maakunta | Gästrikland |
Keskustaajama | Sandviken |
Kuntakoodi | 2181 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 1 165,78 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 39 250 |
– Väestötiheys | 33,7 as./km² |
Sandvikenin kunta (ruots. Sandvikens kommun) on Gävleborgin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Gästriklandiin. Kunnan keskustaajama on Sandviken.[3] Sekä kunta että keskustaajama ovat väkiluvultaan lääninsä toiseksi suurimmat heti Gävlen jälkeen.
Kunnan maapinta-ala on 1 165,78 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 39 250 henkeä (31.12.2021).[2]
Sandvikenin taajama sai alkunsa vuonna 1862, kun tulevaa rautatehdasta alettiin rakentaa. Kunnan perinteisesti suuri työnantaja on metalli- ja kaivosalan teollisuuskonserni Sandvik, jonka pääkonttori on myös Sandvikenissä[4]. Kunnan alueella sijaitsee myös vanha Högbon rautaruukki.
Vuonna 2007 kunnassa oli 88,52 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 7,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kunnassa toimii monissa palloilulajeissa valtakunnallisesti hyvin menestynyt urheiluseura Sandvikens AIK.
Vuonna 1916 Ovansjön maalaiskuntaan perustettiin Storvikin taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1924 Storvikin kauppalaksi. Högbon maalaiskunnasta erotettiin vuonna 1927 alue Sandvikenin kauppalaksi. Vuonna 1943 Sandviken muutettiin kaupungiksi, ja jäljelle jäänyt osa Högbosta liitettiin siihen. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut kuntajakoa alueella. Vuonna 1971 muodostettiin Sandvikenin kunta yhdistämällä kaupunki, Storvikin kauppala sekä Järbon, Ovansjön, Årsundan ja Österfärnebon maalaiskunnat. Sandvikenin kaupungista tuli uuden kunnan keskustaajama.
Nykyinen vaakuna on entisen Sandvikenin kaupungin vaakuna. Storvikin kauppalalla ei ollut omaa vaakunaa, mutta kaikilla alueen maalaiskunnilla oli.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 5 734 | 15,0 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 138 | 3,0 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 141 | 5,6 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 29 301 | 76,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 743 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 097 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 128 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 1,7 | 1,8 | |
jalostus | 47,5 | 39,0 | |
palvelut | 50,1 | 58,4 | |
tuntematon | 0,7 | 0,8 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 17 056 | 16 386 | |
työpaikkaomavaraisuus | 104,1 |
Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 85,3 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 412 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Sandviken | 22 965 |
2 | Storvik | 2 165 |
3 | Järbo | 1 801 |
4 | Kungsgården | 1 033 |
5 | Årsunda | 1 008 |
6 | Åshammar | 727 |
7 | Hammarby | 552 |
8 | Österfärnebo | 483 |
9 | Jäderfors | 284 |
10 | Backberg | 244 |
11 | Västerberg | 242 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Luettelossa mainituista taajamista Stensätra, Östanbyn ja Östanå ovat sittemmin kasvaneet yhteen Sandvikenin taajaman kanssa.[18]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Sandvikenin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Sandvikenin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 6 | 8 | 8 | 5 | 8 | 6 | 8 | 5 | 9 | 9 | 8 | 8 | ||
Keskustapuolue | 10 | 10 | 8 | 6 | 5 | 5 | 4 | 4 | 3 | 4 | 5 | 3 | 3 | 4 | ||
Liberaalit | 3 | 3 | 3 | 2 | 5 | 5 | 3 | 3 | 2 | 5 | 3 | 3 | 2 | 4 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 3 | 4 | 2 | 2 | 1 | 2 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 29 | 31 | 31 | 32 | 30 | 30 | 27 | 32 | 24 | 25 | 23 | 22 | 21 | 18 | ||
Vasemmistopuolue | 5 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 3 | 4 | 9 | 7 | 5 | 5 | 5 | 4 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 7 | 10 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 2 | 0 | ||
Yhteensä [23] | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.