Santeri Heiskanen

Santeri Heiskanen
Henkilötiedot
Syntynyt13. huhtikuuta 1977 (ikä 47)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Sane[1]
Pelipaikka puolustaja, hyökkääjä
Maila oikea
Pituus 179 cm
Paino 77 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1995–2011
Seurat Kiekko-Espoo/Blues (SML)
HIFK (SML)
Jokerit (SML)
AIK IF (SEL)
IF Björklöven (Allsv.)
Pelicans (SML)

Santeri Heiskanen (s. 13. huhtikuuta 1977 Helsinki) on suomalainen jääkiekkovalmentaja ja pelaajauransa lopettanut jääkiekkoilija. Hän pelasi omalla pelaajaurallaan SM-liigassa yhteensä 505 runkosarjaottelua tehopistein 22+65=87 ja keräten 590 jäähyminuuttia sekä 87 playoff-ottelua tehopistein 5+11=16 ja keräten 71 jäähyminuuttia. Heiskanen oli voittamassa Suomenmestaruutta Helsingin IFK:ssa vuonna 1998. Hän pelasi urallaan myös kaksi kautta Ruotsissa. Heiskanen tunnettiin pääasiassa puolustavana puolustajana, joka osasi pelata myös kohtuullisen hyvää kiekollista peliä. Hänet tunnettiin myös ärsyttävänä vastustajana. Heiskasen tavaramerkkeihin kuuluivat mm. luistinten läpät säärisuojien päällä sekä pelipaidan hihojen kääriminen ylös.[1] Hän pelasi urallaan ajoittain myös hyökkääjänä.[2]

Pelaajaura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heiskanen on Espoon Jääklubin kasvatti. Hän siirtyi juniorina sittemmin Kiekko-Espooseen,[3] jossa Heiskanen voitti A-nuorten SM-pronssia vuosina 1995 ja 1996. Hän debytoi seuran SM-liigajoukkueessa kaudella 1995–1996, jolloin Heiskanen pelasi siellä kaksi runkosarjaottelua ilman tehopisteitä. Hän pelasi kauden aikana myös yhden ottelun lainalla II-divisioonajoukkue Espoon Palloseurassa.[4]

Kaudeksi 1996–1997 Heiskanen siirtyi Helsingin IFK:hon, jossa varsinainen SM-liigan tulokaskausi toi hänelle 31 ottelussa kaksi syöttöpistettä. Kaudella 1997–1998 Heiskanen voitti HIFK:ssa Suomenmestaruuden ja kaudella 1998–1999 SM-hopeaa. Heiskanen edusti jälkimmäisellä kaudella joukkuetta myös EHL:ssä, kuten myös seuraavalla kaudella 1999–2000. Kesken kauden hän siirtyi kuitenkin Jokereihin, jossa Heiskanen voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Kaudeksi 2001–2002 hän siirtyi Ruotsiin ja Elitserien-joukkue AIK IF:ään. Heiskanen pelasi siellä 22 ottelua ilman tehopisteitä ja siirtyi kesken kauden sarjatasoa alemmas Allsvenskanin IF Björklöveniin. Heiskanen oli 83 minuutillaan SuperAllsvenskan-sarjan jäähykuningas.[4] Hän jatkoi Björklövenissä vielä seuraavankin kauden 2002–2003.[3]

Elokuussa 2003 Heiskanen siirtyi kahden viikon try-outille Pelicansiin.[5] Hän sai syyskuussa 1+1-vuotisen sopimuksen.[6] Heiskanen nimettiin kaudeksi 2003–2004 joukkueen varakapteeniksi ja kauden hän nousi edetessä aina Pelicansin ykköspuolustajaksi.[7] Heiskanen oli lopulta runkosarjassa viimeiseksi sijoittuneen joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 7+7=14.[3] Kaudella 2004–2005 hän ehti pelata vain 17 ottelua, kunnes marraskuussa Heiskasen kausi päättyi 2004 polvivammaan.[8] Loppukaudella 2005–2006 Heiskasta peluutettiin Pelicansin alempien ketjujen laitahyökkääjänä.[9]

Kesällä 2006 Heiskasen polvi leikattiin, joten hän teki vasta elokuussa 1+1-vuotisen sopimuksen Espoo Bluesin kanssa.[10] Kuntouduttuaan Heiskanen pelasi kaudella 2006–2007 41 runkosarjaottelua tehoilla 2+15=17, jotka jäivät hänen yhden kauden piste-ennätyksekseen SM-liigassa. Huhtikuussa 2007 Blues käytti Heiskasen sopimuksessa olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen hänen kanssaan.[11] Heiskanen pelasi kauden 2007–2008 kaikki ottelut ja teki 56 runkosarjaottelussa tehot 2+10=12. Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Huhtikuussa 2008 Heiskanen teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Bluesin kanssa,[12] mutta sopimusta jatkettiin kevääseen 2011 ulottuvaksi jo saman vuoden elokuussa ennen kauden 2008–2009 alkua.[13] Hän nousi Bluesin varakapteeniksi. Heiskasen kausi jäi kuitenkin vain 18 runkosarjan ottelun mittaiseksi, kun hänen pohjeluunsa murtui marraskuussa 2008. Heiskasen kausi ehdittiin todeta päättyneeksi,[14] mutta hän ehti kuntoutua ja palasi Bluesin kokoonpanoon pudotuspeleissä. Heiskanen edusti joukkuetta kauden aikana myös Mestarien liigassa.[3]

Kauden 2010–2011 päätteeksi Heiskanen voitti Bluesissa SM-hopeaa.[3] Hän oli viimeinen joukkueessa pelannut Kiekko-Espoo -taustainen pelaaja. Syyskuussa 2011 Heiskanen ilmoitti lopettavansa pelaajauransa ja siirtyvänsä Jokereiden B-nuorten SM-sarjajoukkueen valmennusryhmään.[15]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heiskanen pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 1997.

Valmentajaura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heiskanen aloitti valmentajauransa Jokereiden B-nuorten SM-sarjajoukkueen apuvalmentajana Janne Pelkosen johtamassa valmennustiimissä.[15] Joukkueen kausi päättyi B-nuorten Suomenmestaruuteen. Kaudeksi 2012–2013 hän siirtyi KHL-joukkue Avangard Omskin fysiikkavalmentajaksi. Valmennustiimiä johti Heiskasta Pelicansissa valmentanut Petri Matikainen. Lisäksi siellä kolmantena suomalaisvalmentajana toimi Heiskasen kanssa Jokereissa ja Pelicansissa maalivahtina pelannut maalivahtivalmentaja Pasi Nurminen.[16] Omskin kausi päättyi puolivälieriin. Kauden jälkeen Heiskanen erotettiin joukkueen valmennustiimistä toisen apuvalmentajan, Eduard Zankovetsin ohella.[17]

Kaudella 2014–2015 Heiskanen valmensi Helsingin Jääkiekkoklubin B2-junioreita. Kaudeksi 2016–2017 hänet nimettiin Mestis-joukkue Heinolan Peliittojen apuvalmentajaksi Marko Tuomaisen johtamaan valmennustiimiin.[18] Heiskasen tehtäväänkuvaan kuuluivat pääasiassa fysiikkavalmennus ja puolustajien peluuttaminen. Kaudeksi 2017–2018 hänet nimettiin joukkueen päävalmentajaksi.[19] Peliitat oli sarjataulukossa viimeisenä, kunnes aivan runkosarjan lopulla, maaliskuussa 2018 seura erotti Heiskasen. Peliitat nosti uudeksi päävalmentajakseen apuvalmentaja Jani Keinäsen.[20]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1995–1996 EPS II-divisioona 1 0 2 2 0 – – – – –
Kiekko-Espoo SM-liiga 2 0 0 0 0 – – – – –
1996–1997 HIFK SM-liiga 31 0 2 2 12 – – – – – JMM 6 0 2 2 6
1997–1998 HIFK SM-liiga 24 2 2 4 39 – – – – – Kanada-malja
1998–1999 HIFK SM-liiga 24 0 0 0 34 10 1 1 2 4
1999–2000 HIFK SM-liiga 33 0 2 2 20 – – – – –
Jokerit SM-liiga 17 2 5 7 14 11 2 1 3 8
2000–2001 Jokerit SM-liiga 46 0 0 0 59 5 0 0 0 0
2001–2002 AIK IF Elitserien 22 0 0 0 39 – – – – –
IF Björklöven Allsvenskan 25 3 6 9 121 11 0 3 3 91
2002–2003 IF Björklöven Allsvenskan 14 0 3 3 36 4 0 1 1 4
2003–2004 Pelicans SM-liiga 55 7 7 14 65 – – – – –
2004–2005 Pelicans SM-liiga 17 2 2 4 28 – – – – –
2005–2006 Pelicans SM-liiga 44 1 4 5 133 – – – – –
2006–2007 Blues SM-liiga 41 2 15 17 65 9 0 1 1 12
2007–2008 Blues SM-liiga 56 2 10 12 59 17 1 4 5 29
2008–2009 Blues SM-liiga 18 1 1 2 10 14 1 2 3 8
2009–2010 Blues SM-liiga 45 2 13 15 28 3 0 0 0 0
2010–2011 Blues SM-liiga 52 1 2 3 28 18 0 2 2 10
14 kautta yhteensä SM-liiga 505 22 65 87 590 87 5 11 16 71
1 kausi yhteensä Elitserien 22 0 0 0 39 – – – – –

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b 15 Pelicans-pelaajaa, jotka olit jo unohtanut kiekkoaktivisti.fi. 30.1.2015. Kiekkoaktivisti. Arkistoitu 7.9.2017. Viitattu 7.9.2017.
  2. ↑ Hurmerinta, Eero: Santeri Heiskanen tyytyväinen saadessaan pelata Jatkoaika.com. 19.1.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.11.2010.
  3. ↑ a b c d e Santeri Heiskanen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  4. ↑ a b Santeri Heiskanen profile – Сантери Неисканен Профиль Eurohockey.com. European Ice Hockey Online AB & eSports.cz s.r.o. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Santeri Heiskanen Lahteen Jatkoaika.com. 25.8.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.11.2010.
  6. ↑ Santeri Heiskaselle sopimus Jatkoaika.com. 8.9.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.11.2010.
  7. ↑ Hemmilä, Samu: Isoja satsauksia, isoja floppeja – tarkastelussa Pelicansin pelaajisto Jatkoaika.com. 1.6.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 7.9.2017.
  8. ↑ Pelicansille loukkaantumismurheita Jatkoaika.com. 3.11.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.11.2010.
  9. ↑ Vuorela, Timo: Pelicans pelaaja pelaajalta Jatkoaika.com. 31.3.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 7.9.2017.
  10. ↑ Heiskanen siirtyy Bluesiin toipilaana Jatkoaika.com. 22.8.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.11.2010.
  11. ↑ Bluesin tuleva runko julki – Alanko ja Öhman nimekkäimmät hankinnat Jatkoaika.com. 18.4.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.11.2010.
  12. ↑ Blues jatkaa nuorekkaana myös tulevalla kaudella Jatkoaika.com. 23.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.11.2010.
  13. ↑ Blues julkaisi nipun jatkosopimuksia Jatkoaika.com. 12.8.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.11.2010.
  14. ↑ Santeri Heiskasen kausi ohi Jatkoaika.com. 13.11.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.11.2010.
  15. ↑ a b Heiskanen lopettaa kiekkoilijan uransa Jatkoaika.com. 20.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 7.9.2017.
  16. ↑ Omskiin matkaa myös kolmas suomalaisvalmentaja mtv.fi. 20.7.2012. MTV Oy. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 7.9.2017.
  17. ↑ Petri Matikaiselle kaksi uutta apuvalmentajaa – Santeri Heiskaselle potkut Omskista suomikiekko.com. 10.4.2013. Nordic Sport Media. Viitattu 7.9.2017.
  18. ↑ Peliittojen valmennusryhmään runsaasti pelaajakokemusta – Tuomaisesta päävalmentaja Jatkoaika.com. 12.3.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 7.9.2017.
  19. ↑ ESS: Heiskasesta Peliittojen uusi pääkäskijä Jatkoaika.com. 7.4.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 7.9.2017.
  20. ↑ Hurmerinta, Eero: Heiskaselle kenkää – Keinänen ottaa valmennusvastuun Peliitoissa Jatkoaika.com. 1.3.2018. Jatkoaika r.y. Viitattu 1.3.2018.
Edeltäjä:
Marko Tuomainen 		Heinolan Peliittojen päävalmentaja
2017–2018 		Seuraaja:
Jani Keinänen