Sari Essayah

Sari Essayah
Essayah kesäkuussa 2023.
Essayah kesäkuussa 2023.
Suomen maa- ja metsätalousministeri
Orpon hallitus
20.6.2023–
Edeltäjä Antti Kurvinen
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja
29.8.2015–
Edeltäjä Päivi Räsänen
Euroopan parlamentin jäsen
2009–2014
Kansanedustaja
19.3.2003–20.3.2007
22.4.2015–
Ryhmä/puolue Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Savo-Karjalan vaalipiiri
Henkilötiedot
Koko nimi Sari Miriam Essayah
Syntynyt21. helmikuuta 1967 (ikä 57)
Haukivuori
Kansalaisuus suomalainen
Asuinpaikka Lapinlahti
Puoliso Roope Knapp (1991)
Lapset kaksi tytärtä
Tiedot
Puolue Suomen Kristillisdemokraatit
Euroopan kansanpuolue
Koulutus kauppatieteiden maisteri (1995)
Tutkinnot Vaasan yliopisto
Uskonto helluntailaisuus[1]
Aiheesta muualla
Kotisivu
Mitalit
Maa:  Suomi
Naisten yleisurheilu
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Stuttgart 1993 10 km kävely
Pronssia Pronssia Tokio 1991 10 km kävely
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1994 10 km kävely
Universiadit
Kultaa Kultaa Sheffield 1991 10 km kävely
Pronssia Pronssia Duisburg 1989 5 km kävely

Sari Miriam Essayah (s. 21. helmikuuta 1967 Haukivuori[2]) on suomalainen poliitikko, kansanedustaja, ministeri[3] sekä entinen kilpakävelijä ja maailmanmestari vuodelta 1993. Hän on toiminut Orpon hallituksen maa- ja metsätalousministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[4] Essayah on ollut Suomen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja vuodesta 2015.[5]

Suomen Kristillisdemokraatteihin kuuluva Essayah oli puolueensa ehdokas presidentinvaaleissa 2012 ja 2024. Kansanedustajana hän on toiminut vuosina 2003–2007 ja uudelleen vuodesta 2015 lähtien. Vuosina 2009–2014 Essayah oli Euroopan parlamentin jäsen.

Kilpakävelijänä Essayah on vuoden 1993 maailmanmestari Stuttgartista sekä 1994 euroopanmestari Helsingistä. Essayah valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1993 ja 1994. Essayah teki urheilu-urallaan seitsemän edelleen voimassa olevaa Suomen ennätystä.[6] Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri Vaasan yliopistosta 1995.[7]

Essayahin johdolla kristillisdemokraateista on tullut konservatiivinen yleispuolue, joka tavoittelee kannustavaa perusturvaa ja paikallista sopimista sekä antaisi perheille ja vanhustenhuoltoon lisää rahaa.[8]

Vuodesta 2016 lähtien Essayah on ollut Kansainvälisen olympiakomitean jäsen. Hän on KOK:n kahdeksas suomalaisjäsen.

Varhainen elämä ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essayah toimi yläasteella oppilaskunnan puheenjohtajana, osallistui tukioppilastoimintaan ja oli kouluneuvostossa oppilaiden valitsemana edustajana. Lukioaikanaan Essayah jatkoi tukioppilastyötä sekä osallistui alueelliseen yhteistoimintaan, kuten Kuopion hiippakunnan koululaisparlamenttiin. Essayah toimi myös ohjaajana Lapinlahden lasten ja nuorten leireillä. Vuonna 1986 Essayah aloitti kauppatieteiden opinnot Vaasan yliopistossa. Hän valmistui kauppatieteen maisteriksi vuonna 1995, pääaineenaan laskentatoimi.[9]

Urheilu-uran ja eduskuntatyön välisinä vuosina 1997–2003 hän työskenteli tilintarkastajana PricewaterhouseCoopersin palveluksessa Kuopiossa sekä laskentatehtävissä TeliaSoneralla.[10]

Urheilu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essayah edusti aktiiviurallaan Lapinlahden Vetoa. Hän sijoittui 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1985 Cottbusissa 5 000 metrin kävelyssä 11:nneksi. Rooman MM-kilpailuissa 1987 hän oli 10 kilometrin kävelyssä yhdeksästoista ja Budapestin halli-EM-kilpailuissa 1988 3 000 metrillä yhdeksäs. Vuonna 1989 hän sai pronssia Duisburgin universiadien 5 kilometrillä.[6] Samana vuonna Essayahin valmentajaksi tuli Juha Väätäinen.

Essayah sijoittui Splitin EM-kisoissa 1990 10 kilometrin kävelyssä viidenneksi.[11] Sevillan sisäratojen MM-kilpailuissa 1991 hänet hylättiin 3 000 metrillä. Myöhemmin samana vuonna hän voitti kultaa Sheffieldin universiadeissa ja pronssia Tokion MM-kisoissa ajalla 43.13. 1992 Barcelonan olympialaisissa hän oli neljäs.[6]

Essayah oli Toronton sisäratojen MM-kilpailuissa 1993 seitsemäs 3 000 metrin kävelyssä. Saman vuoden maailmancupissa hän oli toinen ja voitti maailmanmestaruuden Stuttgartin kisoissa ajalla 42.59. Pariisin halli-EM-kilpailuissa 1994 hän oli kuudes ja voitti myöhemmin samana vuonna kultaa Helsingin EM-kisoissa ajalla 42.37. Göteborgin MM-kilpailuissa 1995 hän oli neljäs suomenennätysajalla 42.20. Atlantan olympialaisissa 1996 hän oli kuudestoista ja lopetti kävelijänuransa kauden jälkeen.[6] Hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1993 ja 1994.[12]

Poliitikon ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essayah on Paavo Väyrysen, Elisabeth Rehnin, Heidi Hautalan, Timo Soinin ja Laura Huhtasaaren ohella yksi kuudesta suomalaisesta poliitikosta, joka on istunut niin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissakin sekä ollut ehdokkaana presidentinvaaleissa.

Kunnallispoliitikkona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1988 entinen opinto-ohjaaja pyysi Essayahia osallistumaan kuntavaaleihin. Essayah osallistui vaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana keskustan listalla ja pääsi osallistumaan nuoriso- ja raittiuslautakunnan työhön. Keskustalla oli tuolloin Lapinlahdella enemmistö ja varsinainen puoluepolitiikka jäi vieraaksi. Seuraavien kuntavaalien aikaan Essayah keskittyi urheiluun sekä harjoitusleireihin ja teki päätöksen olla ryhtymättä ehdokkaaksi.[9]

Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa Essayah oli SKL:n ehdokkaana ja tuli valituksi Lapinlahden valtuustoon, missä hän toimi vuoteen 2000 asti.[9] Vuosina 2009–2012 Essayah oli Paimion kunnanvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa vuonna 2009.

Kansanedustajana 2003–2007 ja 2015–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2003 eduskuntavaalien alla Essayah asui Varsinais-Suomessa ja lupautui kristillisdemokraattien ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Essayah sai vaaleissa 9 597 ääntä ja tuli valituksi kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä.[13] Vaalikauden aikana Bjarne Kallis luopui KD:n puheenjohtajan tehtävästä ja Päivi Räsänen siirtyi eduskuntaryhmän puheenjohtajasta puolueen johtoon. Essayah valittiin Räsäsen tilalle eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Essayahin jatko kansanedustajana jäi 58 äänen päähän.[9]

KD:n puoluesihteerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajakauden jälkeen Essayah toimi hetken aikaa laskentapäällikkönä TeliaSoneran tytäryhtiössä, kunnes hänet valittiin kristillisdemokraattien puoluesihteeriksi Annika Kokon erottua.[14] Essayahin puoluesihteerikautena puolue valmisti historiikin, vietti 50-vuotisjuhlia sekä teki tietojärjestelmä- ja hallintouudistuksia.[9] Essayahin tultua valituksi Euroopan parlamenttiin, hänen seuraajakseen puoluesihteeriksi valittiin Peter Östman.[15]

Europarlamentaarikkona 2009–2014 ja presidenttiehdokkaana 2012

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Essayah, Angela Merkel (vasemmalla) ja Viktor Orbán (taustalla) EPP:n puoluekokouksessa Suomessa vuonna 2018.

Vuoden 2009 eurovaaleissa Essayah valittiin Euroopan parlamenttiin 53 803 äänellä.[16] Hän toimi Euroopan kansanpuolueen ryhmässä yhdessä kokoomuksen edustajien kanssa. Vuoden 2014 eurovaaleissa Essayah sai viidenneksi eniten ääniä (61 264) muttei tullut valituksi.[9][17]

Vuoden 2008 talouskriisi hallitsi Essayahin europarlamentaarikon kautta. Essayah istui parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, jossa teema oli erityisesti pinnalla. Lisäksi Essayahin toimi työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa sekä Israelin ja Välimeren unionin valtuuskunnissa. Essayah edisti parlamentissa suomalaisia linjauksia julkisista hankinnoista ja rajat ylittävistä työntekijöistä. Essayah teki vaalikauden aikana koko parlamentista kolmanneksi eniten muutosesityksiä lausuntoihin ja mietintöihin. Hän teki muutosesityksiä yhteensä 333 raporttiin.[9][18][19]

Essayah oli kristillisdemokraattien presidenttiehdokas vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän sai 2,5 % äänistä, ehdokkaista vähiten.[20] Vaalin toisella kierroksella Essayah asettui tukemaan Sauli Niinistöä.[21]

KD:n puheenjohtajana 2015– ja presidenttiehdokkaana 2024

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essayah valittiin uudestaan kristillisdemokraattien kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan vaalipiiristä 11 186 äänellä.[22] Kesäkuussa 2015 Essayah ilmoitti asettuvansa ehdolle kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi Päivi Räsäsen luopuessa puheenjohtajuudesta elokuun 2015 puoluekokouksessa.[23]. Hänet valittiin puolueen puheenjohtajaksi vastaehdokkaan, kansanedustaja Sari Tanuksen, vetäydyttyä kilpailusta. [24] Hänen mukaansa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on puolueelle oppositiokaudella tärkeää.[25]

Vuonna 2019 Sari Essayah valittiin eduskuntaan uudelle kaudelle. Hän sai 12 387 ääntä.[26]

Ennen kristillisdemokraattien elokuun 2019 puoluekokousta oli spekulaatioita siitä, jatkaako Essayah puolueen johdossa, sillä hän sairastui kesällä 2019 rintasyöpään. Alkuvaiheen syöpähoitojen onnistuttua Essayah ilmoitti kuitenkin olevansa käytettävissä, ja hänet valittiin ilman vastaehdokkaita kolmannelle kaudelle puolueen puheenjohtajana.[27]

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Essayah valittiin kansanedustajaksi uudelle kaudelle 15 862 äänellä. Essayah nimitettiin maa- ja metsätalousministeriksi Orpon hallitukseen 20. kesäkuuta 2023.[28]

Elokuussa 2023 kristillisdemokraattien puoluehallitus esitti Essayahia puolueen ehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleissa,[29] ja kristillisdemokraattien puoluekokous valitsi hänet puolueen presidenttiehdokkaaksi kolme päivää myöhemmin[30]. Essayah sai vaaleissa 1,5 prosenttia äänistä, mikä riitti seitsemänteen sijaan.[31] Toisella kierroksella hän asettui tukemaan kokoomuksen Alexander Stubbia.[32]

Urheilujohtajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympialiikkeen edustajat Timo Ritakallio, Sari Essayah, Thomas Bach ja Emma Terho tapaamassa Suomen pääministeri Antti Rinnettä 2019

Elokuussa 2016 Sari Essayah valittiin jäseneksi Kansainväliseen olympiakomiteaan. Essayah valittiin toimeen Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa Rio de Janeirossa. Hän on Kansainvälisen olympiakomitean kahdeksas suomalaisjäsen. [33] Vuodesta 2016 Essayah on ollut myös Suomen olympiakomitean hallituksen jäsen. Suomen urheiluliiton luottamustehtävissä Essayah on ollut vuodesta 1997.[34]

Poliittisia näkemyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen Essayah ilmoitti tavoitteekseen kehittää kristillisdemokraateista puolueen, jota voi verrata Saksan CDU-puolueeseen. Essayah totesi tarvittavan työmarkkinauudistusta. Häneen mukaansa Suomi on jäänyt 1990-luvulle Ruotsin ja Tanskan tehdessä uudistuksia.[35]

Essayah vastustaa sukupuolineutraalia avioliittoa [36] ja alkoholilain kokonaisuudistusta[37]. Essayah on pitänyt ruotsin kielen vapaaehtoisuuden lisäämistä "kyseenalaisena linjauksena"[38] ja vastustaa ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä, joka on hänen mielestään ristiriidassa opiskelijoiden yhdistymisvapauden ja yhdenvertaisuuden kanssa.[39] Hän vastustaa eutanasiaa[40] ja puolustaa perhevapaiden kiintiöimistä äidille mm. 6+6+6-mallin sijaan. [41]

Essayh on kritisoinut Rinteen hallituksen talouspolitiikkaa. Hän sanoi elokuussa 2019, että valtion tuottavan omaisuuden myynti ja pysyvien lisämenojen kasvattaminen tulevat pahentamaan alijäämää, ja esitti huolensa siitä, että samaan aikaan kansainvälinen taloussuhdanne on kääntymässä laskuun.[42]

Essayah puolustaa turkistarhausta.[43] Hän lupasi elokuussa 2023 turkistarhaajille miljoonia euroja lintuinfluenssakorvauksia.[44]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayahin isä on marokkolainen ja äiti suomalainen. Essayah tuli helluntailaiseen uskoon 1980-luvun lopulla[10] ja on toiminut evankelistana helluntaiherätyksessä. Essayah uskoo Raamatun luomiskertomukseen eikä koe, että se olisi ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa.[10] Essayah on kertonut, ettei usko evoluutioon, ja on todennut että ”Enhän minä voi samanaikaisesti uskoa siihen, että Jumala on kaiken luoja ja ylläpitäjä, ja siihen, että kaikki on lähtenyt tyhjästä muodostumaan.”[45]

Essayah ilmoitti saaneensa rintasyöpädiagnoosin heinäkuun lopulla 2019 ja hoitojen alkavan elokuun alussa.[46]

Essayah asuu perheineen Lapinlahdella talossa, jonka tontin hän sai voitettuaan kävelyn MM-kultaa Stuttgartissa.[47] Essayahin puoliso on diakoniatyöntekijä Roope Knapp[48], ja heillä on kaksi tytärtä, Noora ja Nea Knapp.[49]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuntavaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
1996 Lapinlahti 163 valittiin [50]
2008 Paimio 326 valittiin [50]
2017 Lapinlahti 400 valittiin [51]
2021 Lapinlahti 236 valittiin [52]
   
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2003 Varsinais-Suomi 9 597 valittiin [53]
2007 Varsinais-Suomi 7 734 ei valittu [50]
2015 Savo-Karjala 11 186 valittiin [54]
2019 Savo-Karjala 12 397 valittiin [55]
2023 Savo-Karjala 15 862 valittiin [56]
   
Europarlamenttivaalit
Vuosi Äänet Tulos
2009 53 803 valittiin [57]
2014 61 264 ei valittu [58]
   
Presidentinvaalit
Vuosi Äänet % Tulos
2012 75 744 2,5 ei valittu [59]
2024 47 847 1,5 ei valittu [31]

Urheilusaavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah teki kävelyuransa aikana Suomen ennätyksiä seitsemällä eri matkalla.[60][61]

Aikuisten sarjan SM-mitalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji Kultaa Hopeaa Pronssia
5 km kävely 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994 1984, 1985
10 km kävely 1988, 1989, 1990, 1991, 1993, 1994, 1995, 1996 1985
20 km kävely 1995, 1996
Laji Kultaa Hopeaa Pronssia
3 km kävely 1988, 1989, 1991, 1994

Ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji Aika Paikka Päivä
3 000 m kävely 11.59,60 Lapinlahti 27. kesäkuuta 1993
5 000 m kävely 20.28,62 Tuusula 9. heinäkuuta 1994
10 000 m kävely 42.37,0h Fana 8. toukokuuta 1993
5 km kävely 21.15,6 Lapinlahti 12. elokuuta 1989
10 km kävely 42.20 Göteborg 7. elokuuta 1995
20 km kävely 1.32.05 Vantaa 5. toukokuuta 1996
Maratonjuoksu 2.50.10 Frankfurt 29. lokakuuta 1995
Laji Aika Paikka Päivä
3 000 m kävely 12.06,10 Toronto 13. maaliskuuta 1993

Kunniamerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Konttinen, Jussi: Körtti, juutalainen, muslimi – HS selvitti kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset Helsingin Sanomat. 17.5.2015. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 17.5.2015.
  2. ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 109. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  3. ↑ Katja Incoronato: Sari Essayah maa- ja metsätalousministeriksi – ”Ei vain tukiaispolitiikkaa” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 22.6.2023. Viitattu 22.6.2023.
  4. ↑ Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 20.6.2023. Viitattu 22.10.2023.
  5. ↑ Essayah voitti ylivoimaisesti kristillisten puheenjohtajakilvan Ilta-Sanomat. 28.8.2015. Viitattu 10.5.2024.
  6. ↑ a b c d e f g h Sari Essayah Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  7. ↑ Sari Essayah Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  8. ↑ Kari Räisänen: Sari Essayah antaisi perheille ja vanhusten­huoltoon lisää rahaa: ”Ongelmien poistaminen on kiinni resurssien lisäämisestä” Helsingin Sanomat. 29.3.2019. Viitattu 7.4.2022.
  9. ↑ a b c d e f g Erävalo 2014, s. 52-57
  10. ↑ a b c "Määrätietoinen konservatiivi", Helsingin Sanomat 4.1.2012, sivu A8. Oikaisu Helsingin Sanomat 5.1.2012. sivu A9
  11. ↑ Lindfors, Jukka: Yleisurheilun EM-kisat Splitissä 1990 Yle Elävä arkisto. 22.8.2007. Viitattu 29.10.2014.
  12. ↑ Marko Yli-Hannuksela Vuoden urheilija mtvuutiset.fi. 22.12.2004. Viitattu 17.10.2009.
  13. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2004, s. 183. Helsinki: Otava, 2003.
  14. ↑ Essayah teki pikapaluun politiikkaan mtvuutiset.fi. 18.5.2007. Viitattu 29.10.2014.
  15. ↑ Peter Östmanista kristillisdemokraattien puoluesihteeri mtvuutiset.fi. 6.8.2009. Viitattu 29.10.2014.
  16. ↑ Vahvistettu tulos. Perussuomalaiset ja Vihreät menestyivät europarlamenttivaaleissa 2009 12.6.2009. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2014.
  17. ↑ Eniten ääniä saanut nainen jäi ilman parlamenttipaikkaa Yle Uutiset. 25.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  18. ↑ End of term scorecard:The activity records of MEPs analysed by Member State VoteWatch Europe. Viitattu 19.1.2015.
  19. ↑ VoteWatch Europe: European Parliamen, Council of the EU term7.votewatch.eu. Arkistoitu 19.1.2015. Viitattu 19.1.2015.
  20. ↑ Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto selviytyivät toiselle kierrokselle presidentinvaalissa 2012 26.1.2012. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2014.
  21. ↑ Niinistölle tukku tukijoita Iltalehti.fi. 26.1.2012. Viitattu 29.10.2014.
  22. ↑ Valitut ehdokkaat Vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 24.4.2015.
  23. ↑ KD:n Sari Essayah asettuu ehdolle puheenjohtajaksi mtvuutiset.fi. 1.6.2015. Viitattu 1.6.2015.
  24. ↑ KD:n johdossa on nyt ”ihka aito savolainen” 29.8.2015. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 29.8.2015.
  25. ↑ Essayah: Puolue tarvitsee muutosta Yle. 1.6.2015.
  26. ↑ tulokset -Savo-Karjalan vaalipiiri Oikeusministeriön vaalipalvelu. 15.04.2019. Viitattu 15.4.2019.
  27. ↑ Syöpäleikkauksesta toipuva Sari Essayah jatkaa KD:n johdossa, punnitsi puolueen toiveet ja oman jaksamisen: Hoidot jatkuvat, suhtaudun optimismilla Yle. 24.8.2019. Viitattu 30.10.2019.
  28. ↑ Sundman, Robert: Presidentti nimitti Orpon hallituksen – Niinistö: ”Yhtenäisyys on se voima­vara, joka kantaa” 20.6.2023. hs.fi. Viitattu 24.8.2023.
  29. ↑ Karasti, Karla: Kd:n puolue­hallitus esittää Essayahia presidentti­ehdokkaaksi hs.fi. 24.8.2023. Viitattu 24.8.2023.
  30. ↑ Sari Essayahista odotetusti kristillisdemokraattien presidenttiehdokas hs.fi. 27.8.2023. Viitattu 27.8.2023.
  31. ↑ a b Presidentinvaali 2024, 1. vaali – Koko maa, ehdokaskohtaiset tulokset Vaalien tieto- ja tulospalvelu. 28.1.2024. Oikeusministeriö. Viitattu 30.1.2024.
  32. ↑ Presidentinvaalit | Kristillisdemokraattien Essayah tukee Stubbia Helsingin Sanomat. 2.2.2024. Viitattu 2.2.2024.
  33. ↑ Sari Essayah valittiin KOK:n jäseneksi – “Nyt on momentum vahvistaa urheiluliikkeen arvoja” Satakunnankansa. 4.8.2016. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 5.8.2016.
  34. ↑ Nykyiset kansanedustajat - Sari Essayah Eduskunta.
  35. ↑ Karoliina Liimatainen: Essayah: Suomesta on tulossa museo (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 30.8.2015. Arkistoitu Viitattu 30.8.2015.
  36. ↑ Sari Essayah: Normi- vai neutriliitot
  37. ↑ Sari Essayah: Hallitukseen on muodostumassa "jonkinlaista oppositiota" alkoholilain uudistuksessa
  38. ↑ Sari Essayah: Talouden ja työllisyyden kovan ytimen hoito jäi sulle-mulle -salkkujaon jalkoihin
  39. ↑ Sari Essayah puuttui ylioppilaskuntien pakkojäsenyyteen-hallitus aikoo selvittää asian KD-Lehti. 23.9.2019. Viitattu 23.9.2019.
  40. ↑ Hyvää saattohoitoa, ei eutanasiaa
  41. ↑ Onneksi edes EU suojelee synnyttäneitä äitejä!
  42. ↑ KD:n Essayah sivaltaa Rinteen hallitusta vaalilupausten pettämisestä: Satasen opintorahakorotus suli 1,5 euroksi, eläkeläisten vappusatanen muutamiksi kympeiksi Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2019.
  43. ↑ Inka Saarela: Ministeri Essayah puolusti turkistarhausta EU:ssa, pöyristys SDP:ssä ja vihreissä – ”Tulee fyysisesti paha olo” Uusi Suomi. 27.6.2023. Viitattu 9.9.2023.
  44. ↑ HS: Essayah lupaa lintu­influenssakorvauksiin merkittävän summan rahaa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 9.9.2023.
  45. ↑ Sari Essayah ei usko evoluutioon – kertoo, mihin vaaditaan kaikkein kovinta uskoa
  46. ↑ Sari Essayah on sairastunut rintasyöpään – pohtii puheenjohtajuuden jatkoa www.iltalehti.fi. Viitattu 3.8.2019.
  47. ↑ Jaana Martikainen: Sari Essayah muutti takaisin Lapinlahdelle Savon Sanomat. 16.4.2014. Viitattu 17.4.2014.
  48. ↑ Oikaisuja | Sari Essayahin puolison nimi on Roope Knapp Helsingin Sanomat. 8.11.2023. Viitattu 20.1.2024.
  49. ↑ Sari Essayahin tytär on menestynyt tubettaja - Noora valmistuu ylioppilaaksi ja pääsi kunnanvaltuustoon
  50. ↑ a b c Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) pxdata.stat.fi. Viitattu 15.4.2023.
  51. ↑ Kuntavaalit 2017: Lapinlahti, valitut 22.09.2020. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  52. ↑ Kuntavaalit 2021: Lapinlahti, valitut 22.06.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  53. ↑ Valitut ehdokkaat Varsinais-Suomen vaalipiiri 19.3.2003. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  54. ↑ Eduskuntavaalit 2015: Savo-Karjalan vaalipiiri, valitut Vaalit.fi. 22.9.2020. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  55. ↑ Eduskuntavaalit 2019: Savo-Karjalan vaalipiiri, valitut 23.9.2020. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  56. ↑ Eduskuntavaalit 2023: Savo-Karjalan vaalipiiri, valitut 5.4.2023. OIkeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  57. ↑ Europarlamenttivaalit 7.6.2009: Valitut ehdokkaat 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  58. ↑ Europarlamenttivaalit 2014: Ehdokaskohtaiset tulokset 02.11.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  59. ↑ Presidentinvaali 2021, 1. vaali: Ehdokaskohtaiset tulokset 2.11.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  60. ↑ SUOMEN ENNÄTYKSET tilastopaja.org. Arkistoitu 6.7.2008. Viitattu 5.8.2016.
  61. ↑ SUOMEN HALLIENNÄTYKSET tilastopaja.org. Arkistoitu 20.8.2008. Viitattu 5.8.2016.
  62. ↑ a b Annetut kunniamerkit 1990-2021 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat. Viitattu 17.6.2023.
  63. ↑ Liikunnan ja urheilun ansiomerkit 2009 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 17.6.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Antti Kurvinen 		Suomen maa- ja metsätalousministeri
2023− 		Seuraaja:
–
Edeltäjä:
Päivi Räsänen 		Kristillisdemokraattien puheenjohtaja
2015– 		Seuraaja:
–
Edeltäjä:
Annika Kokko 		Kristillisdemokraattien puoluesihteeri
2007–2009 		Seuraaja:
Peter Östman
Kristillisdemokraattien kansanedustajat
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt