Sarjaankytkentä
Rinnankytkentä
Sarjaankytkentä ja rinnankytkentä ovat sähköopin peruskäsitteitä. Kaksi piirielementtiä (tai useampi) on kytketty sarjaan, mikäli niiden läpi kulkee yhteinen virta .[ 1] [ 2] Rinnankytkennässä puolestaan komponenttien yli vaikuttaa sama jännite .[ 3] [ 1] [ 4] [ 5]
Sarjaan kytkettyjen vastusten yhteinen resistanssi saadaan laskemalla yhteen vastusten resistanssit:[ 6] [ 1] [ 3]
R
t
o
t
a
l
=
R
1
+
R
2
+
⋯
+
R
n
{\displaystyle R_{\mathrm {total} }=R_{1}+R_{2}+\cdots +R_{n}}
Tämä voidaan nähdä helposti seuraavalla tarkastelulla: sarjaan kytkettyjen vastusten yhdessä kuluttama teho on niiden kuluttamien tehojen summa. Koska vastusten läpi kulkee sarjaankytkennässä sama virta, teholle saadaan lauseke
P
t
o
t
a
l
=
R
t
o
t
a
l
I
2
=
P
1
+
P
2
+
⋯
+
P
n
=
R
1
I
2
+
R
2
I
2
+
⋯
+
R
n
I
2
=
(
R
1
+
R
2
+
⋯
+
R
n
)
I
2
{\displaystyle P_{\mathrm {total} }=R_{\mathrm {total} }I^{2}=P_{1}+P_{2}+\cdots +P_{n}=R_{1}I^{2}+R_{2}I^{2}+\cdots +R_{n}I^{2}=(R_{1}+R_{2}+\cdots +R_{n})I^{2}}
Jakamalla
I
2
{\displaystyle I^{2}}
:lla saadaan haluttu tulos.
Sarjaan kytkettyjen kondensaattorien yhteinen kapasitanssi on yksittäisten kapasitanssien käänteislukujen summan käänteisluku:[ 7]
1
C
t
o
t
a
l
=
1
C
1
+
1
C
2
+
⋯
+
1
C
n
{\displaystyle {1 \over C_{\mathrm {total} }}={1 \over C_{1}}+{1 \over C_{2}}+\cdots +{1 \over C_{n}}}
Sarjaan kytkettyjen kelojen yhteinen induktanssi saadaan laskemalla yhteen kelojen induktanssit:
L
t
o
t
a
l
=
L
1
+
L
2
+
⋯
+
L
n
{\displaystyle L_{\mathrm {total} }=L_{1}+L_{2}+\cdots +L_{n}}
Rinnan kytkettyjen vastusten yhteinen resistanssi on yksittäisten resistanssien käänteislukujen summan käänteisluku: [ 6]
1
R
t
o
t
a
l
=
1
R
1
+
1
R
2
+
⋯
+
1
R
n
{\displaystyle {1 \over R_{\mathrm {total} }}={1 \over R_{1}}+{1 \over R_{2}}+\cdots +{1 \over R_{n}}}
Tämä nähdään siitä, että rinnan kytkettyjen vastusten yli on sama jännite. Ohmin lain mukaisesti saadaan
V
=
R
1
I
1
=
R
2
I
2
=
⋯
=
R
n
I
n
{\displaystyle V=R_{1}I_{1}=R_{2}I_{2}=\cdots =R_{n}I_{n}}
,
joten i:nnen vastuksen läpi kulkeva virta on
I
i
=
V
/
R
i
{\displaystyle I_{i}=V/R_{i}}
. Kirchhoffin piirilakien mukaan tulee olla
I
=
I
1
+
I
2
+
⋯
+
I
n
=
V
R
1
+
V
R
2
+
⋯
+
V
R
n
=
V
(
1
R
1
+
1
R
2
+
⋯
+
1
R
n
)
=
V
R
t
o
t
a
l
{\displaystyle I=I_{1}+I_{2}+\cdots +I_{n}={\frac {V}{R_{1}}}+{\frac {V}{R_{2}}}+\cdots +{\frac {V}{R_{n}}}=V({1 \over R_{1}}+{1 \over R_{2}}+\cdots +{1 \over R_{n}})={\frac {V}{R_{\mathrm {total} }}}}
,
josta seuraa haluttu tulos.
Rinnan kytkettyjen kondensaattorien yhteinen kapasitanssi saadaan laskemalla yhteen kondensaattorien kapasitanssit:
C
t
o
t
a
l
=
C
1
+
C
2
+
⋯
+
C
n
{\displaystyle C_{\mathrm {total} }=C_{1}+C_{2}+\cdots +C_{n}}
Rinnan kytkettyjen kelojen yhteinen induktanssi on yksittäisten kelojen induktanssien käänteislukujen summan käänteislukujen summa:[ 7]
1
L
t
o
t
a
l
=
1
L
1
+
1
L
2
+
⋯
+
1
L
n
{\displaystyle {1 \over L_{\mathrm {total} }}={1 \over L_{1}}+{1 \over L_{2}}+\cdots +{1 \over L_{n}}}
↑ a b c Martti Valtonen & Anu Lehtovuori: Piirianalyysi osa 1: tasa- ja vaihtovirtapiirien analyysi , s. 24–27. Helsinki: Unigrafia Oy, 2011. ISBN 978-952-92-8720-8
↑ Jukka Ahoranta: Sähkötekniikka , s. 79–88. Sanoma Pro Oy, 2015. ISBN 978-952-63-1570-6
↑ a b Lauri Aura & Antti J. Tonteri: Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet , s. 62–73. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20166-9
↑ Timo Lehmusvuori & Nori El Mahboul: Teoreettinen sähkötekniikka , s. 41–45, 67–70. (Voltti 1) Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4910-1
↑ Nigel P. Cook: Introductory DC/AC Circuits , s. 170–246. (Sixth Edition) Pearson Prentice Hall, 2005. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
↑ a b Elektroniikan perusteet
↑ a b Charles K. Alexander & Matthew N. O. Sadiku: Fundamentals of Electric Circuits , s. 220–231. (Seventh Edition) McGraw-Hill Education, 2021. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste