Sarjatalvikki

Sarjatalvikki
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Kanervakasvit Ericaceae
Suku: Sarjatalvikit Chimaphila
Laji: umbellata
Kaksiosainen nimi

Chimaphila umbellata
(L.) W.P.C.Barton

Katso myös

  Sarjatalvikki Wikispeciesissä
  Sarjatalvikki Commonsissa

Sarjatalvikki eli kangassarjatalvikki (Chimaphila umbellata) on monivuotinen, pienikokoinen pysty varpukasvi. Aiemmin sen katsottiin kuuluvan terttutalvikkeihin eli talvikkeihin (Pyrola).[1]

Sarjatalvikin siemenkota.

Sarjatalvikki kasvattaa 10–25 cm korkean pystyn varren. Vihreinä talvehtivat lehdet ovat lyhytruotisia ja sijaitsevat varressa kierteisesti. Lehden lapa on 3–5 cm pitkä, kapean vastapuikea, tummanvihreä ja kiiltävä. Lehden kärki on lyhytsuippuinen ja laita isohampainen. Kukinto on 3–6 kukan sarja. Kukkaperät ovat pitkiä ja nystykarvaisia, kukat ovat noin 1 cm:n levyisiä ja väriltään vaaleanpunaisia. Sarjatalvikki kukkii Suomessa heinäkuussa.[2][3]

Euroopassa ja Aasiassa tavattavat sarjatalvikit kuuluvat alalajiin umbellata. Pohjois-Amerikassa kasvaa kolmea muuta alalajia: occidentalis, cisatlantica ja acuta.

Sarjatalvikkia kasvaa Euroopassa Saksasta itään Uralille saakka. Pohjoisimmat esiintymät ovat Norjan, Ruotsin ja Suomen eteläosissa. Satunnaisemmin lajia tavataan myös Siperiassa. Sarjatalvikin kolmea muuta alalajia tavataan Pohjois-Amerikassa mantereen itä-, keski- ja länsiosissa.[4] Suomessa sarjatalvikkia tavataan maan etelä-, keski- ja itäosissa. Laji on maassa suhteellisen harvinainen. Voimakkain kanta sillä on Itä-Suomessa.[5] Sarjatalvikki on kuitenkin harvinaistunut niin, että se on uhanalaisarvioinneissa 2010 ja 2019 arvioitu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi Suomessa.[6][7]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjatalvikkia kasvaa kuivahkoissa kangasmetsissä ja harjuilla.[2]

Uutettuna sarjatalvikkia on käytetty kansanlääkinnässä reumaattisten vaivojen hoitamiseen.[4]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.
  1. Den virtuella floran: Pyrolor (Pyrola) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 7.4.2019. (ruotsiksi)
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 214.
  3. Ålands flora 2008, s. 167–168.
  4. a b Den virtuella floran: Ryl (Chimaphila umbellata) (myös levinneisyyskartat) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 20.6.2010. (ruotsiksi)
  5. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009: Sarjatalvikki (Chimaphila umbellata) Kasviatlas. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 20.6.2010.
  6. Sarjatalvikki (Chimaphila umbellata) LuontoPortti. Viitattu 7.4.2019.
  7. Sarjatalvikki (kangassarjatalvikki) – Chimaphila umbellata Laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 5.11.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]