Sashiko (jap. 刺し子, sashiko) on vanha japanilainen kirjontatekniikka, jota on käytetty sekä vaatteiden paikkaukseen ja vahvistamiseen että koristeluun. Myös japanilaiset boro-tekstiilit on tehty kiinnittämällä monia kangastilkkuja yhteen tikkaamalla ne sashiko-tekniikalla limittäin ja kerroksittain.[1]
Tekniikka syntyi Japanin köyhissä yhteisöissä Edo-kaudella, koska ihmisillä oli tarve paikata vaatteita ja kodintekstiilejä. Alun perin sashikomallit olivat yksinkertaisia, mutta sittemmin kirjojat ovat kehitelleet myös koristeellisia ja monimutkaisia malleja.[2]
Historiallisesti sashikoa ei pidetty kovin arvostettuna tekniikkana, sillä se on yhdistetty köyhyyteen ja naisiin. Sittemmin sen arvostus on kuitenkin noussut. Esimerkiksi vuonna 1973 muotisuunnittelija Issey Miyake otti tekniikan käyttöön töissään. Näkyvän paikkauksen tultua 2010-luvun lopulla muotiin myös sashikosta on tullut suositumpi paikkaustekniikka. Suosituksi sashiko on tullut, koska käsityöläiset pitävät sillä saatua tulosta kauniina.[2]