Satulakikla

Satulakikla
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Cichliformes
Heimo: Kirjoahvenet Cichlidae
Suku: Cichla
Laji: monoculus
Kaksiosainen nimi

Cichla monoculus
Agassiz, 1831

Synonyymit[2]
  • Cycla toucounarai Castelnau, 1855
  • Cichla bilineatus Nakashima, 1941
Katso myös

  Satulakikla Commonsissa

Satulakikla[3] (Cichla monoculus) on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva makeissa vesissä elävä kalalaji.[4]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Satulakikla

Satulakikla voi kasvaa korkeintaan 70 senttimetrin mittaiseksi ja painaa korkeintaan yhdeksän kilogrammaa. Lajilla on kolme pystysuuntaista tummaa juovaa, jonka vuoksi se sekoitetaan usein Cichla kelberi- ja Cichla pleiozona -lajeihin. Lajit voidaan kuitenkin erottaa toisistaan kylkiviivan suomuista, joita satulakiklalla on 68–87, Cichla kelberi -lajilla 76–83 ja Cichla pleiozona -lajilla 84–93.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satulakiklaa tavataan Brasiliasta, Kolumbiasta, Ranskan Guayanasta ja Perusta. Lajia on myös tuotu Malesiaan, Singaporeen ja Yhdysvaltoihin.[5] Satulakikla käyttää ravinnokseen nuorena katkarapuja ja täysikasvuisena pikkukaloja. Laji voi kutea 3–4 kertaa vuodessa. Yksi kutu kestää noin 2–3 tuntia, jonka aikana naaras munii keskimäärin 50–100 mätimunaa. Satulakikla elää noin 25–28 asteen lämpöisissä vesissä.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Frederico, R.G.: Cichla monoculus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2023. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.2.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Synonyms of Cichla monoculus FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 86. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
  4. ↑ a b c Cichla monoculus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Countries of Cichla kelberi FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)