Satunnaistettu vertailukoe

Satunnaistettu vertailukoe (lyh. RCT engl. Randomized controlled trial) on tieteellinen koe, jossa koehenkilöt jaetaan arpomalla kahteen tai useampaan ryhmään, joihin vaikutetaan tämän jälkeen eri tavalla. Tyypillisessä satunnaistetusti vertailevassa kokeessa saatetaan esimerkiksi ryhmä päänsärystä kärsiviä koehenkilöitä arpoa kahteen ryhmään, joista toinen saa päänsärkylääkettä ja toinen lumelääkettä.

Kokeissa yksi ryhmä on yleensä verrokkiryhmä, joka voi olla positiivinen tai plasebokontrolloitu. Positiivisen verrokkiryhmän tapauksessa ryhmälle annetaan toista, esimerkiksi yleisesti käytössä olevaa hoitoa. Verrokkiryhmä voi myös olla plasebokontrolloitu, jolloin tälle ryhmälle annetaan lumelääkettä. Koe tulisi toteuttaa plasebokontrolloidun verrokkiryhmän tapauksessa siten, ettei lääkkeen saaja eikä antaja tiedä onko kyseessä lumelääke. Tätä sanotaan kaksoissokkokokeeksi.

Satunnaistettuja vertailevia kokeita pidetään yleisesti kiistattomimpana menetelmänä selvittää eri hoitojen toimivuutta ja vaikutuksia.[1] [2] Näin vältetään vinoutunut otos.

Satunnaistettuja vertailevia kokeita käytetään etenkin lääketieteessä, mutta myös jossain määrin yhteiskuntatieteissä.

Satunnaistetut vertailukokeet eivät ole ongelmattomia. Sattumanvaraiseen jakamiseen liittyy eettisiä ongelmia ja tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä, vaan saattavat erota esimerkiksi eri maissa toteutettuna. Kokeet voivat olla kalliita toteuttaa ja tarpeeksi suuria koeryhmiä voi olla vaikea saada erityisesti harvinaisten sairauksien tapauksessa. Lisäksi kaikkia vaikutuksia etenkin pitkällä aikavälillä voi olla vaikea mitata. Intressiristiriidat saattavat vääristää tuloksia esimerkiksi julkaisuvinoutuman muodossa. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksia lääkkeen vaikutuksista jätetään julkaisematta todennäköisemmin, jos ne ovat epäedullisia lääkeluvan saannin kannalta.

Siksi joskus käytetään niiden sijaan satunnaista muistuttavia kokeita, kuten sopiva luonnollinen koe tai kvasikoe.

  1. Guyatt, G. H. & Oxman, A. D. & Kunz, R. & Vist, G. E. & Falck-Ytter, Y. & Schünemann, H. J. & GRADE Working Group: What is "quality of evidence" and why is it important to clinicians?. BMJ, 2008, 336. vsk, nro 7651, s. 995–8. PubMed:18456631 PubMed Central:2364804 doi:10.1136/bmj.39490.551019.BE Artikkelin verkkoversio.
  2. Oxford Centre for Evidence-based Medicine: Levels of evidence cebm.net. 16.9.2011. Viitattu 15.2.2012.