Republikanischer Schutzbund (saksaa, ”Tasavaltalainen suojeluliitto”) oli Itävallan sosiaalidemokraattien puolisotilaallinen järjestö, joka toimi vuosina 1923–1934.
Schutzbund perustettiin vuonna 1923 sosiaalidemokraattien aiempien työläiskaartien pohjalta. Yhtenä edeltäjänä olivat vuonna 1918 kommunisteja vastaan luodut kansankaartit. Schutzbund oli kuitenkin tarkoitettu ennen kaikkea suojelemaan sosiaalidemokraattien toimintaa ja saavutuksia mahdollisilta oikeiston hyökkäyksiltä. Sen merkittävin kilpailija oli oikeiston Heimwehr, jonka organisaatio oli kuitenkin löyhempi. Järjestöjen välit olivat kireät, mikä johti yhteenottoihin. Vuonna 1927 eräässä yhteenotossa Schutzbundin kanssa Schattendorfissa Burgenlandissa Heimwehrin jäsenet ampuivat vahingossa kuoliaiksi vanhuksen ja lapsen. Ampujien vapauttaminen wieniläisessä tuomioistuimessa johti myöhemmin heinäkuun kapinana tunnettuun vasemmiston väkivaltaiseen kansannousuun, joka tukahdutettiin verisesti.[1]
Itävallan hallituksen joukot ja Heimwehr murskasivat Schutzbundin helmikuussa 1934 neljä päivää kestäneessä sisällissodassa. Yli 300 ihmistä kuoli suurissa kaupungeissa käydyissä taisteluissa ja järjestön merkittävät johtajat, kuten Koloman Wallisch teloitettiin. Seurauksena myös kaikki muut sosiaalidemokraattiset järjestöt lakkautettiin.[1]