Scolymia | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Polttiaiseläimet Cnidaria |
Luokka: | Korallieläimet Anthozoa |
Lahko: | Kivikorallit Scleractinia |
Heimo: | Mussidae |
Suku: |
Scolymia Haime, 1852 |
Lajit | |
|
|
Katso myös | |
Scolymia on kivikorallien suku, johon kuuluu viisi lajia. Niissä on yleensä vain yksi suuaukko. Polyyppi pullistuu ja levittä pyyntilonkeronsa öiseen aikaan.[1] Polyypit ovat värikkäitä, usein marmorikuvioisia, ja monet niistä hohtavat pimeässä.[2] IUCN:n arvioiden mukaan viidestä lajista kolme ovat elinvoimaisia, S. vitiensis silmälläpidettävä ja S-wellsi-lajista on liian vähän tietoa sen uhanalaisuustilanteen arvioimiseksi. Kolme lajia elää Karibialla, S. australiensis ja S. vitiensis indopasifisella merialueella.[3]
Scolymia-suvun koralleja sekoitetaan helposti Cynarina lacrymalis -koralliin sillä molemmat elävät isokokoisina yksittäisinä polyyppeina. Lajien rakenteellinen ero on pehmytkudoksen alla piilevässä kalkkikuoressa, joka on normaalisti pehmytkudoksen alla piilossa. Akvaarioyksilöistä sen voi erottaa tunnustelemalla pois vedestä nostettua yksilöä jonka pehmytkudos vetäytyy kasaan: Cynarina-lajilla kalkkikuoren väliseinien yläpinta on hammaslaitainen, Scolymia-lajeilla sileä. Illalla koralli levittää pyyntilonkeronsa pyydystääkseen ohilipuvaa planktonia, ja sen ulkonäkö muuttuu radikaalisti.[2] Pääosan ravinnostaan se saa kuitenkin symbioottisten zooksantelli-levien avulla.[4]
Scolymia-koralleita tavataan monilla riutoilla halkeamissa tai luolien pohjilla, sillä ne eivät viihdy suorassa valossa tai kovan virtauksen keskellä.[2]
Joitakin lajeja, yleisimmin Scolymia australis ja Scolymia vitiensis pidetään riutta-akvaarioissa.[5] Scolymia vitiensis-lajia sanotaan ulkonäkönsä takia donitsi- tai nappikoralliksi.[6]
|