Seeprapleko | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
Heimo: | Imumonnit Loricariidae |
Alaheimo: | Plekot Hypostominae |
Suku: | Hypancistrus |
Laji: | zebra |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Seeprapleko (Hypancistrus zebra) on Etelä-Amerikasta 1990-luvun alussa löydetty monnikala. Se on saavuttanut maailmalla suosiota akvaariokalana, mutta on ollut kallis hintatasoltaan. Hinta on laskenut viime vuosina, kun niiden viljelyssä on onnistuttu yhä useammin.[2] Seepraplekon harvinaisuuden takia akvaariomarkkinoilla niitä tulisi toistaiseksi hankkia vain viljelytarkoitukseen kotiakvaarioihin. Kalan lisääntymismahdollisuudet luonnossa ovat pienentymässä Amazonin patoamisen vuoksi. Seepraplekon L-numero on L-046.
Seeprapleko kasvaa 8–12 senttimetriä pitkäksi. Sen vartalo on mustan ja valkoisen vinoraitainen, otsassa valkoinen raitakuvio näyttää E-kirjaimelta. Koiraan voi erottaa vahvemmista rintaevien eturuodoista.[3][4]
Seeprapleko viihtyy lämpimässä, 26–30 °C:ssa ja virtaavassa vedessä. Akvaariossa tulisi olla kova virtaus ja paljon kivikkoa ja runsaasti luolia, jonne pariskunta voi tarvittaessa kutea.[3] Luolia luodessa täytyy varmistaa, ettei luola romahda kalan päälle. Akvaariossa käyttää erityisiä seepraplekojen ja muiden Hypancistrus-suvun imumonnien kudetukseen tarkoitettuja erityisiä savisia kutuluolia.
Seeprapleko on lihansyöjä, joten se ei koske akvaarion kasveihin.
Seeprapleko on kotoisin Brasiliasta, Xingujoen vesistöstä. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut sen äärimmäisen uhanalaiseksi.[3][5]
Seepraplekot viihtyvät parhaiten useamman yksilön parvessa. Parven yksilömäärällä ei ole sinänsä väliä, mutta hyvänä miniminä voidaan pitää 3–4 yksilöä, mieluiten enemmänkin, jotta kalat löytäisivät itselleen miellyttävimmän kutukumppanin. Akvaariossa se on normaalisti ensimmäisinä kuukausina arka ja piilotteleva. Kalat on saatu lisääntymään myös vankeudessa.[6]