Segestes oli germaaniheimo keruskien päällikkö, ja Teutoburgin taistelun voittajan Arminiuksen appi. Segestes oli kuitenkin vävynsä kilpailija ja poliittinen vastustaja.[1] Miesten välistä valtataistelua pahensivat henkilökohtaiset kaunat, sillä Arminius oli ryöstänyt Segestesin tyttären Thusneldan ja mennyt tämän kanssa naimisiin. Vuonna 9 jaa Segestes varoitti Germanian maaherraa Publius Quinctilius Varusta Arminiuksen, Segimerin ja muiden keruskipäälliköiden salaliitosta, mutta Varus jätti Segesteen varoitukset huomiotta. Varus tuhoutui pian tämän jälkeen legioonineen Teutoburgin taistelussa.[2]
Vuonna 14 keruskit pakottivat Segestesin sotaan Rooman kanssa. Segestes jatkoi kuitenkin kirjeenvaihtoa vihollisen kanssa ja lähetti roomalaisten komentajalle Germanicukselle tietoja keruskien suunnitelmista ja joukkojen liikkeistä. Segestesin petos todennäköisesti huomattiin, sillä keruskisoturit hyökkäsivät Segestesin kimppuun tämän omassa talossaan, ja Germanicuksen lähettämä apujoukko onnistui pelastamaan Segestesin vain vaivoin. Segestes lapsineen, liittolaisineen ja orjineen saatettiin turvaan roomalaisten leiriin. Segestes edisti tämän jälkeen asemaansa vetoamalla siihen, että keisari Augustus oli myöntänyt hänelle Rooman foederatin aseman, ja hän tarjoutui neuvottelemaan rauhasta kapinallisten germaaniheimojen kanssa. Germanicus osoitti Segestesille turvallisen asuinpaikan Narbonnessa ja armahti Segestesin pojan Sigimunduksen, joka oli osallistunut germaanien vastarintaan. Segestesin tytär Thusnelda ja tämän vastasyntynyt poika sen sijaan lähetettiin vankeina Ravennaan, koska Thusnelda pysyi uskollisena aviomiehelleen Arminiukselle ja tämän kapinalle Roomaa vastaan.[2]