Semender
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Semender (Samandar) oli Kasaarien kaanikunnan ensimmäinen pääkaupunki (700-luvun alkupuolella). Suuri keskiaikainen kaupunki Kaspianmeren rannalla Dagestanissa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmeisesti Semenderin on perustanut Persian šaahi Khosrau I (531—579), joka rakennutti useita linnoituksia kaukasian-persian rajalla. Bysanttilaisen kirjailijan Theofylaktos Simokattesin mukaan 500-luvulla olisi elänyt myös avaarien heimo zabender. Ilmeisesti he asuivat Pohjois-Kaukasuksella ja antoivat nimensä kaupungille. Nimi on voinut tulla myös iranilaisista kielistä, joissa se tarkoittaa ”ulointa ovea”.
Arabien-kasaarien sotien aikoihin Semender oli kasaarien tärkein kaupunki. Se sijaitsi pohjoisempana Derbentin ahtaumasta, minkä vuoksi se oli pitkään arabien sotajoukkojen saavuttamattomissa toisin kuin toinen kasaarikaupunki Belendzher, jonka arabit tuhosivat vuonna 722. Semender valloitettiin vuonna 737 Marvan ibn Muhammedin hyvin valmistellun sotaretken aikana. Tämän jälkeen kasaarien pääkaupunki siirrettiin paljon kauemmas etelärajalta Itiliin, joka sijaitsi Volgan suistossa. Semenderin alueesta tuli kaanikunnan eteläinen reuna-alue, johon jäi kuitenkin asumaan huomattava kasaariväestö.
800-900-luvuilla kaupungista muodostui huomattava kaupan keskus. Talouden tärkeimpiä tukipilareita oli viininkasvatus. Kaupungissa ja ympäristössä oli 40 000 viinitilaa. Väestö oli hyvin monipuolinen kuten Itilissäkin: juutalaisia, muslimeja ja kristittyjä. Kristittyjen asema oli vahvempi kuin Itilissä ja muslimien asema ilmeisesti heikompi. Kaupungissa oli kaikkien näiden uskontojen pyhättöjä ja toreja. Talot olivat enimmäkseen olkikattoisia puutaloja. Kaupungin hallinnosta on vähän tietoja. Jonkin lähteen mukaan siellä olisi ollut oma hallitsija ja toisen mukaan siellä olisi ollut kasaarikeisarin sukulainen hallitsijana. Semenderin alueen nimi 900-luvulla oli Dzhidan eikä se kuulunut kasaarikeisarin suoraan alaisuuteen. Vuonna 968/969 kaupunki tuhoutui Kiovan ruhtinas Svjatoslavin sotaretken aikana.
Arabimaantieteilijöiden mukaan Semender sijaitsi jossain Kaspianmeren rannalla 4(8) päivämatkan päässä Derbentistä ja 7(8) päivämatkaa Itilistä. Arkeologeilla on vaikea sijoittaa keskiaikaisia kaupunkeja nykyisessä Dagestanissa. Useimmiten Semenderin sijainniksi on määritelty sama kuin myöhempi kaupunki, Tarki (nykyään samanniminen kylä lähellä Mahatškalaa). Toisen version mukaan se olisi voinut sijaita Terekjoen alajuoksulla lähellä nykyistä Kizljaria. Dagestanilainen arkeologi Murad Gadzhievich oletti, että Semenderin nimisenä olisivat molemmat voineet olla eri aikakausina.