Senaatin palatsi (ven. Сенатский дворец, Senatski dvorets) on Moskovan Kremlissä sijaitseva historiallinen hallintorakennus, joka on Venäjän presidentin ensisijainen virka-asunto Kremlin suuren palatsin ohella. Senaatin palatsi sijaitsee Kremlin koillisosassa lähellä Punaista toria.
Palatsissa ovat muun muassa Venäjän presidentin työhuone, Venäjän turvallisuusneuvoston kokoushuone ja Venäjän presidentin kirjasto. Useat kokous- ja juhlasalit ovat presidentin käytössä erilaisissa tilaisuuksissa.[1][2] Nykyinen Venäjän presidentti Vladimir Putin ei asu Kremlissä,[3] mutta hän työskentelee ja osallistuu hallituksen istuntoihin Senaatin palatsissa[1].
Arkkitehti Matvei Kazakovin suunnittelema palatsi rakennettiin vuosina 1776–1787 keisarinna Katariina Suuren määräyksestä.[4][2] Se oli alkujaan suunniteltu Moskovan kuvernementin aateliskokousten paikaksi, mutta siihen päätettiinkin sijoittaa kaksi hallitsevan senaatin osastoa, jotka siirrettiin Moskovaan Venäjän keisarikunnan silloisesta pääkaupungista Pietarista. Palatsi rakennettiin Kremlin arsenaalin sekä Ihmeiden luostarin ja Kristuksen taivaaseenastumisen luostarin välissä olleelle tontille, joka sitä ennen oli ollut viimeinen Kremlin alueella yksityisomistuksessa ollut maa-alue.[4] Tontilla olivat sijainneet Trubetskoin ja Barjatinskin ruhtinassukujen talot. Vuoteen 1865 palatsissa toimi myös arkkitehtikoulu.[5]
Neuvostoliiton aikana palatsissa toimivat kansankomissaarien neuvosto ja sittemmin Neuvostoliiton hallitus.[1][4] Siellä asuivat vuodesta 1918 alkaen myös Neuvostoliiton johtajat, mukaan lukien Vladimir Lenin ja Josif Stalin.[2] Katariinan salissa pidettiin muun muassa politbyroon kokouksia.[5] Rakennus restauroitiin vuosina 1992–1995 ja muutettiin Venäjän presidentin virka-asunnoksi.[4] Palatsissa sijaitseva Leninin entinen työhuone oli vuosina 1955–1994 museona.[5]
Venäjän–Ukrainan sodan aikana senaatin palatsia vastaan tehtiin väitetysti 2.–3. toukokuuta 2023 välisenä yönä epäonnistunut lennokki-isku. Lennokki tiettävästi tuhottiin rakennuksen yllä.[6]
Senaatin palatsi edustaa tyylisuunnaltaan varhaista uusklassismia. Nelikerroksinen palatsi on pohjakaavaltaan kolmionmuotoinen. Pääjulkisivu on läntisellä sivulla, vastapäätä arsenaalin rakennusta. Senaatin palatsi ja arsenaali ovat samankorkuisia. Julkisivun keskellä on sisäpihalle johtava porttikäytävä, jota koristaa portiikki joonialaisine pylväineen. Siipirakennukset jakavat palatsin sisäpihan kolmeen osaan, joista pääsisäpiha on viisikulmion ja kaksi sivusisäpihaa kolmion muotoisia. Palatsin itäpäässä on suurella vihreällä kupolilla katettu Katariinan sali, jonka halkaisija on 24,7 metriä ja korkeus 27 metriä.[4][7]
Kupolin katolla liehuu aina suuri Venäjän lippu. Lippu painaa 20 kiloa, ja sen jatkuva liehuminen on varmistettu puhaltimien avulla.[1]
Kremlin muurissa on palatsin kohdalla alkuaan 1490-luvulla rakennettu Senatskaja-torni eli Senaatin torni. Sen edessä muurin toisella puolella on Leninin mausoleumi.[8] Senaatin palatsin eteläpuolelle historiallisten luostarien paikalle rakennettiin vuonna 1934 nimellä rakennus 14 tunnettu Neuvostoliiton hallintorakennus, joka purettiin talvella 2015–2016.[9]
Uspenskin katedraali • Arkkienkelin katedraali • Neitsyt Marian Ilmestyskirkko • Kahdentoista apostolin kirkko • Lasaruksen ylösnousemuksen kirkko • Ihmeiden luostari • Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko • Iivana Suuren kellotorni • Tsaarin kello • Tsaarin kanuuna • Kremlin suuri palatsi • Fasettipalatsi • Teremnoi-palatsi • Kremlin kongressipalatsi • Senaatin palatsi • Kremlin arsenaali • Kremlin asehuone • Aarrekammio • Katedraaliaukio • Iivanan aukio • Kremlin muuri • Kremlin tornit • Kremlin nekropoli • Kremlin tähdet