Senegalinkumiliaani

Senegalinkumiliaani
Senegalinkumiliaanin hedelmä.
Senegalinkumiliaanin hedelmä.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Varsinaiskaksisirkkaiset Rosopsida
Lahko: Gentianales
Heimo: Oleanterikasvit Apocynaceae
Suku: Kumiliaanit Saba
Laji: senegalensis
Kaksiosainen nimi

Saba senegalensis
(A.DC.) Pichon

Katso myös

  Senegalinkumiliaani Wikispeciesissä
  Senegalinkumiliaani Commonsissa

Senegalinkumiliaani (Saba senegalensis) on kumiliaanien sukuun kuuluva oleanterikasvi.

Senegalinkumiliaani on suuri puuvartinen liaani. Sen kumimaista maitiaisnestettä sisältävä varsi voi kasvaa yli 40 metrin pituiseksi ja jopa 47 senttiä paksuksi. Senegalinkumiliaanin hedelmä on 7–10 senttiä pitkä ja 6–8 senttiä leveä munanmuotoinen marja, joka sisältää hedelmälihaa ja siemeniä.[1]

Senegalinkumiliaani kasvaa villinä Länsi-Afrikassa, Etelä-Sudanissa ja Tansaniassa. Sen kasvuympäristöjä ovat jokivarret, kostea puusavanni, galleriametsät, rotkot ja kiviset kukkulat. Liaani tuottaa hedelmiä kerran kahdessa vuodessa. Ne kypsyvät sadekauden aikana kesä-syyskuussa.[1]

Senegalinkumiliaanin hedelmät sisältävät 80 prosenttia vettä sekä paljon hiilihydraatteja, C-vitamiinia, karoteeneja, polyfenoleja ja happoja. Niitä kerätään ja syödään ja niistä valmistetaan pyrettä, mehua, hilloa, hyytelöä ja säilykkeitä. Kasvin hedelmiä, lehtiä, maitiaisnestettä ja juuria käytetään kansanlääkinnässä.[1]

Senegalinkumiliaanin hedelmät ovat hyvin arvostettuja, mutta niiden kaupallinen potentiaali on vielä suurelta osin hyödyntämättä. Luonnossa niitä syövät varsinkin apinat.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Saba senegalensis: Key Features and Uses Food and Nutrition Sciences. 9/2018. Viitattu 11.11.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]