Serebrosidit ovat sfingolipideihin kuuluvia glykolipidejä. Serebrosideja esiintyy useissa eliöissä, muun muassa eläimissä ja kasveissa. Niillä on tärkeä tehtävä muun muassa hermokudoksessa.
Serebrosidit ovat yksinkertaisimpia sfingolipidejä. Niiden rakenne koostuu sfingosiinista, rasvahappo-osasta ja glukoosista tai galaktoosista. Eliöt syntetisoivat serebrosideja seramideista ja UDP-glukoosista tai UDP-galaktoosista.[1] Eläimissä suurin osa serebrosideista sisältää sokeriosana galaktoosin ja pienempi osa glukoosin. Kasvit tuottavat pääosin glukoosia sisältäviä serebrosideja. Eläimissä rasvahappo-osa on tyypillisesti rasvahappo, joka koostuu 24 hiiliatomista. Rasvahappo voi olla tyydyttynyt tai tyydyttymätön. Tyypillisiä eläinten serebrosidien sisältämiä rasvahappoja ovat lignoseriinihappo (serasiinissa), serebroniinihappo (serebronissa), nervonihappo (nervonissa) ja oksinervonihappo (oksinervonissa).[2][3]
Galaktoosia sisältäviä serebrosideja esiintyy erityisesti myeliinissä. Glukoosia sisältävien serebrosidien tehtävä on toimia gangliosidien synteesin esiasteina. Sulfotransferaasit sulfonoivat serebrosideja ja tuotteina muodostuvat lipidit ovat sulfatideja.[3]
Serebrosidit ovat kiteisiä värittömiä aineita, joiden sulamispiste on rasvahappo-osasta riippuen 126–157 °C. Tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävien serebrosidien sulamispisteet ovat tyydyttyneita rasvahappoja sisältäviä lipidejä matalampia. Serebrosidit liukenevat veteen ja poolisiin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin, pyridiiniin ja kloroformiin.[2]