Seru Epenisa Cakobau

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Seru Epenisa Cakobau 1870-luvulla.

Seru Epenisa Cakobau (1815–1883) oli fidžiläinen heimopäällikkö ja sotalordi, joka yhdisti suuren osan fidžiläisistä heimoista valtansa alle.

Nousu päälliköksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serun isä Tanoa Visawaqa karkotettiin, kun hän oli hävinnyt sodassa kilpailijalleen pienellä Baun saarella. Seru sai kuitenkin jäädä. Seru nousi oman heimonsa johtajaksi ja löi hänen isänsä karkottaneen heimon 1837. Vuonna 1852 hän julisti itsensä Baun hallitsijaksi ja samalla koko Fidžin kuninkaaksi. Muut heimot eivät tätä hyväksyneet ja Seru joutui 19 vuoden sotaan heitä vastaan. Vuonna 1871 hänen onnistui yhdistää heimot valtansa alle. Levukasta tuli hänen pääkaupunkinsa. Hän päätti perustaa perustuslaillisen monarkian, mutta uusi hallitus joutui ulkomaalaisten käsiin.

Vallan loppu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat, joka oli tunnustanut Serun kuninkuuden jo ennen muita heimopäälliköitä, muutti linjaansa ja vaati Serulta 44 000 dollarin korvauksia tämän tekemästä hyökkäyksestä Nukulaun saarelle, jossa asui yhdysvaltalainen konsuli John William. Seru ei voinut maksaa vaadittua summaa ja hän pelkäsi Yhdysvaltain invaasiota, joten hän luovutti saaret Isolle-Britannialle. Samalla hän kääntyi kristityksi ja kielsi kannibalismin saarella 1854.

Seru säilytti asemansa arvovaltaisimpana päällikkönä kuolemaansa asti 1883. Cakobaun suku on arvostettu vielä tänäkin päivänä ja monet saaren tärkeimmistä poliittisista henkilöistä ovat Cakobaun sukua, yhtenä esimerkkinä modernin Fidžin perustaja Kamisese Mara. Poliitikkojen lisäksi Cakobaun suku on hallitsevissa asemissa myös armeijassa ja yliopistoissa.