Seveson onnettomuus

Alueelle on rakennettu luonnonpuisto Bosco delle Querce, Seveso-katastrofin jälkeen. Se on pahimmin saastuneella A-vyöhykkeellä jonne on haudattu kaksi säiliötä, jotka on täytetty saastuneella materiaalilla.
TCDD on PCB:tä vaarallisempi dioksiini.

Seveson onnettomuus oli Italian Sevesossa 10. heinäkuuta 1976 kello 12.37 tapahtunut räjähdysonnettomuus. Onnettomuudessa kemiantehdas ICMESA:n B-rakennuksessa olevasta kemiallisesta reaktorista vapautui venttiilin avauduttua huonojen turvajärjestelyjen takia ilmaan kuusi tonnia kemikaaleja, josta yksi kilogramma oli dioksiini TCDD:tä. TCDD on yksi voimakkaimmista synteettisistä myrkyistä ja karsinogeeni.[1][2]

Ihmisiä ei kuollut välittömään dioksiinimyrkytykseen,[3] mutta dioksiini tappoi tuhansia eläimiä.[4] Ihmisille aiheutui klooriakneksi kutsuttuja iho-oireita, ja lapsia joutui sairaalaan.[4] Vuonna 1978 alueella piti teurastaa 80 000 eläintä, jottei TCDD siirtyisi ravintoketjuihin. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan eräät syövät ovat alueella lisääntyneet.[4]

Kemiantehtaan lähialue evakuoitiin ja aidattiin. Viisi ICMESA:n työntekijää asetettiin syytteeseen. Saksalainen kemisti Jörg Sambeth oli tehnyt tehtaalle korjaussuunnitelman ennen katastrofia, mutta sitä ei toteutettu suunnitellussa muodossa. Tehtaan alkuperäiset rakennussuunnitelmat olivat myös erilaiset kuin tehtaan lopullinen toteutus; alkuperäiset suunnitelmat oli hylätty niiden kalleuden vuoksi.[4]

Tehtaan alueelta kuorittiin pois saastunut maa, joka haudattiin eristyksiin syvälle maahan.[5]

Terroristijärjestö Prima Linea murhasi 5. helmikuuta 1980 Monzassa ICMESA:n Seveson tehtaan tuotantopäällikön, insinööri Paolo Paolettin, ja selitti teon terveydenhuoltoa edistäväksi toimenpiteeksi.[6][7]

Seveso-direktiivi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seveson suuronnettomuus johti Euroopan unionin alueella vastaavien onnettomuuksien ehkäisyä ja torjuntaa koskevan lainsäädännön laatimiseen. Alkuperäistä Seveso-direktiiviä on myöhemmin muutettu Intian Bhopalissa, Ranskan Toulousessa ja Alankomaiden Enschedessä tapahtuneiden onnettomuuksien myötä.[8] Direktiivi velvoittaa vaarallisia kemikaaleja varastoivia ja käsitteleviä laitoksia, ja sen tarkoituksena on riskienhallinnan kautta ehkäistä vastaavien suuronnettomuuksien tapahtumista sekä vähentää näiden laitosten aiheuttamia haitallisia ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Euroopan unionin alueella direktiivin piirissä on 12 000 teollisuuslaitosta.[9][10] Seveso-direktiivin käyttöönoton myötä teollisuuslaitosten suuronnettomuuksista on tullut Euroopan unionin alueella harvinaisia. Direktiivi on toiminut mallina vastaavalle lainsäädännölle maailmanlaajuisesti useissa maissa.[8] Suomessa vaarallisten kemikaalien laajamittaista varastointia ja käsittelyä valvova viranomainen on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, joka valvoo tuotantolaitosten velvoitteiden toteutumista luvituksen, tarkastusten ja asiakirjavalvonnan kautta.[10]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hyvä tietää dioksiineista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 7.4.2008. Arkistoitu 18.7.2011. Viitattu 16.04.2018. Web archive 2011
  2. ↑ Lukinmaa, Pirjo-Liisa & Sahlberg, Carin & Alaluusua, Satu: Dioksiinin ja sen kaltaisten aineiden toksiset vaikutukset kehittyvään hampaaseen. Duodecim, 2007, s. 663–671. Kustannus Oy Duodecim. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.04.2018.
  3. ↑ Wilskman, Siru: Kalan käytön, kalan sisältämien n-3-rasvahappojen ja ympäristömyrkkyjen yhteys masennuksen esiintymiseen – tuloksia kalastajatutkimuksesta, s. 24–25. (Pro gradu -tutkielma) Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lokakuu 2014.
  4. ↑ a b c d Peltonen, Timo: Seveson syyllinen ja syntipukki s. D9. Helsingin Sanomat. 9.3.2011. Viitattu 16.04.2018.
  5. ↑ Wipf H.K. & Schmid J.: Seveso – An Environmental Assessment Springer. 1983. Viitattu 16.04.2018 (englanniksi) .
  6. ↑ Zavoli, Sergio: La notte della Repubblica, s. 376–377. Mondadori, 2015 (1992) 14. p.. (italiaksi)
  7. ↑ Associazione italiana vittime del terrorismo e dell’eversione contro l’ordinamento costituzionale dello stato (AIVITER): Casa della Memoria – Paolo Paoletti casamemoriamilano.eu. Arkistoitu 30.11.2018. Viitattu 30.11.2018 (italiaksi).
  8. ↑ a b Vaarallisista aineista aiheutuvat suuronnettomuudet | EUR-Lex eur-lex.europa.eu. Viitattu 5.12.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Industrial accidents - European Commission environment.ec.europa.eu. 2.12.2024. Viitattu 5.12.2024. (englanniksi)
  10. ↑ a b Kemikaalilaitokset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 5.12.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]