Sfaktirían saari (oikealla keskellä) ilmasta, etualalla Giálovan laguunia ja Zógkloksen niemi.
Sijainti | , |
---|---|
Saariryhmä | |
Korkein kohta |
137 m |
Pinta-ala |
3,2 km² |
Asukasluku |
0 |
---|
Sfaktiría (kreik. Σφακτηρία), antiikin Sfakteria (m.kreik. Σφακτηρία, Sfaktēria, lat. Sphacteria) ja Sfagia/Sfagiai (m.kreik. Σφαγία/Σφαγίαι, lat. Sphagia, Tres Sphagiae),[1] on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään ja sijaitsee Joonianmeressä Peloponnesoksen niemimaan länsirannikolla Pýloksen kaupungin edustalla. Saaren pinta-ala on 3,2 neliökilometriä ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti Sfaktiría kuuluu Pýlos-Néstoraksen kuntaan, Messenian alueyksikköön ja Peloponnesoksen alueeseen.[2]
Sfaktirían saari rajaa sen itäpuolisen Navarínonlahden eli Pýloksenlahden muusta Joonianmerestä. Saaren eteläpuolella sijaitsevat pienemmät Koutsounésin saaret ja Pýloksen saari eli Tsichlí Bampá, ja pohjoispuolella Zógkloksen niemi eli antiikin Koryfasion. Sfaktiría on suojeltu lintudirektiivin mukaisena Natura-alueena yhdessä Navarínonlahden pohjoispuolella sijaitsevan Giálovan laguunin kanssa.[3]
Historiassa Sfakteria muistetaan paikkana, johon ateenalaiset motittivat spartalaiset peloponnesolaissodan aikana torjuttuaan näiden hyökkäyksen Pylokseen Pyloksen taistelussa. Tämä johti pitkään piiritykseen ja Sfakterian taisteluun, joka käytiin vuonna 425 eaa. Thukydides esittää seudun maantieteestä yksityiskohtaisia kuvauksia, ja saaren maantieteessä on helposti tunnistettavissa paikat, jotka hän kuvaa: Saaren keskiosassa on matalampi tasaisempi alue, jossa oli vesilähde ja spartalaisten leiri. Pohjoisosassa on korkeampi kohta, johon spartalaiset lopulta vetäytyivät, ja länsipuolella on rantautumiseen sopivia paikkoja, joihin helootit toivat lisätarpeita.[1][4]