Shuarit

Shuarit ovat Amazonian suurin alkuperäiskansoihin kuuluva heimo. Shuareja on noin 80 000. He asuvat Ecuadorin ja Perun sademetsäalueella, esimerkiksi Logroñon kaupungin ympäristössä Ecuadorissa. Espanjalaiset valloittajat antoivat kansanryhmälle nimen jibarot eli jivarot. Jivaro-nimellä tarkoitetaan Ecuadorin puolella asuvaa untsuri shuar -heimoa.[1]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelu inkoja vastaan 1527

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shuarit puolustivat aluettaan laajentumishaluisia inkoja ja heidän johtajaansa Huayna Capacia vastaan vuonna 1527. Lopulta inkat joutuivat vetäytymään, vaikka he tuolloin onnistuivat monissa valloituksissaan.[1]

Kapina espanjalaisia vastaan 1599

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tsantsa eli kutistettu pää

Shuarit (jivarot) nousivat rajuun kapinaan espanjalaisia valloittajia vastaan ja surmasivat tuhansia espanjalaisia Logroñon verilöylyssä vuonna 1599. Espanjan oli pakko perääntyä alueelta kokonaan. Tämän jälkeen heimo eristäytyi sadoiksi vuosiksi, kunnes se alkoi 1800-luvun puolivälissä käydä vaihtokauppaa ulkomaailman kanssa.[2]

Pään kutistamisen taito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tukaaninhöyhenistä tehty tunika.

Heimon aloittaessa vaihtokaupan tuli ulkomaailman nähtäville 1800-luvulla myös hätkähdyttävä asia: shuareilla oli tapana kutistaa surmattujen vihollisten päitä, joita he käyttivät seremonioissaan. Päät olivat ennennäkemättömiä. Päiden kutistaminen herätti laajaa huomiota ja niitä asetettiin näytteille eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi sarjakuvasankari Tintti kohtaa 1930-luvun tarinassa Särkynyt korva intiaaneja, jotka kutistavat päitä. Shuarit saivat maineen sotahulluina raakalaisina.[2]

Shuarien käsityksen mukaan kutistettuun päähän jäi asumaan vihollisen henki. Sen uskottiin auttavan miestä pitämään vaimonsa kurissa ja takaamaan, että tämä teki ahkerasti töitä. Kutistamista nimitettiin heimon omalla kielellä nimellä tsantsa. Vihollinen surmattiin ja kaula katkaistiin heti. Päätä keitettiin pyhässä astiassa, kunnes se oli kutistunut. Sen jälkeen päähän työnnettiin kuumia kiviä, jotka kutistivat sitä entisestään.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ernesto Salazar: An Indian federation in lowland Ecuador (PDF) International Work Group for Indigenous Affairs. Viitattu 23.3.2013.
  2. ↑ a b c Lasse Telling: Sotasaaliiksi kutistettiin päitä. (Artikkelissa kansaa nimitetään jivaroiksi.) Tieteen Kuvalehti Historia, 2010, nro 15, s. 59-61. Bonnier. ISSN 0806-5209

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]