Sijilmasa

Länsi-Afrikan kauppareitit noin 1000–1500. Kultaesiintymät on merkitty ruskealla.
Sijilmasan raunioita.

Sijilmasa (myös Sidjilmasa, Sijilmassa) oli keskiaikainen kaupunki Marokon kaakkoisosassa[1]. Se sijaitsi Tafilaltin keitaalla Saharan autiomaan reunalla[2]. 900–1300-luvuilla kaupunki oli tärkeä Välimeren ja Sudanin alueen välisen karavaanikaupan välittäjä[1].

Arabien ja berberien vuonna 757 perustama Sijilmasa oli aluksi Midrar-dynastian johtama itsenäinen kaupunkivaltio. 1000-luvulta lähtien sitä hallitsivat almoravidit, almohadit ja merinidit. Kauppayhteydet ulottuivat etelässä Audaghostiin, Gaoon ja Timbuktuun sekä pohjoisessa Algeriaan, Tunisian ja Kairoon. Kaupungissa asui myös genovalaisia ja juutalaisia kauppiaita. 1300-luvun puolivälissä Sijilmasan kautta kulki kolmasosa Euroopan ja muslimimaailman kullasta sekä satoja tuhansia mustia orjia. Kaupunki oli myös huomattava uskonnollinen keskus.[1][3]

Merinidien kauppa- ja veropolitiikka sekä sisäiset levottomuudet tuhosivat Sijilmasan kaupallisen aseman 1300-luvun loppuun mennessä. Vuoden 1393 kapinan jälkeen sen asukkaat muuttivat Tafilaltin keitaan linnoitettuihin kyliin ja jättivät raunioituneen kaupungin autioksi. Nykyään paikalla on enää 1400-luvulla rakennettu ja vuonna 1796 uudistettu savitiilinen moskeija sekä joukko sufipyhimysten hautoja, jotka yhä houkuttelevat pyhiinvaeltajia.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Encyclopedia of African History and Culture, volume II, s. 203. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5270-0
  2. ↑ Dumper, Michael R. T. & Stanley, Bruce E. (editors): Cities of the Middle East and North Africa: A Historical Encyclopedia, s. 334. Santa Barbara–Denver–Oxford: ABC-CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8
  3. ↑ Dumper, Michael R. T. & Stanley, Bruce E. (editors): Cities of the Middle East and North Africa: A Historical Encyclopedia, s. 334–336. Santa Barbara–Denver–Oxford: ABC-CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8
  4. ↑ Dumper, Michael R. T. & Stanley, Bruce E. (editors): Cities of the Middle East and North Africa: A Historical Encyclopedia, s. 336–337. Santa Barbara–Denver–Oxford: ABC-CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8