Silmälaikku

Mycalesis patnialla on suuret silmätäplät siipiensä alapuolella.

Silmälaikku on eläimillä yleensä suojautumista varten kehittynyt kuvio, joka muistuttaa silmää. Sen avulla eläin selviytyy paremmin saalistajan hyökkäyksestä. Aiheesta on tehty Åbo Akademissa tutkimus, joka valmistui 2013.[1]

Silmälaikku sijaitsee yleensä vähemmän tärkeässä ruumiinosassa, jolloin saaliseläimen mahdollisuudet selviytyä paranevat. Åbo Akademin tutkimuksessa saalistajana käytettiin kolmipiikkiä, ja saalis oli keinotekoinen.[1]

Aikaisemmin ei silmälaikkuja ole juuri tutkittu kaloilla, mutta perhosilla niitä sen sijaan on tutkittu, ja niillä on säikäyttävä vaikutus. Kaloilla sen sijaan säikäyttävää vaikutusta ei ole.[1]

Silmälaikun on arveltu kehittyneen evoluution aikana useaan kertaan. Silmälaikullisten eliöiden parempien selviytymismahdollisuuksien vuoksi laikullisten eläinten osuus populaatiosta kasvaa.[1]

Silmälaikulla on myös muuta merkitystä. Esimerkiksi riikinkukkokoiraalla on pyrstön kärjessä silmälaikut. Ne liittyvät kuitenkin parinvalintaan ja ovat viestinä naaraalle.[1]

Nelisilmäperhokalalla on valesilmät takaselässään. Ne hämäävät saalistajaa eikä se tiedä, kumpi on kalan etupää.
Kirjoperhossimpulla (Dactyloptena orientalis) on suurissa rintaevissään silmälaikut, joilla se pelottaa pois saalistajia.[2]


Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]