Simca 1100 on ranskalaisen Simcan vuosina 1967–1985 valmistama automalli. Se oli Renault 6:n rinnalla ensimmäisiä etuvetoisia monikäyttöisiä hatchback-perheautoja ja Simcan ensimmäinen etuvetomalli. Simca 1100 oli 1970-luvun alussa Ranskan myydyin automalli ja pysyi tuotannossa pitkään, yhteensä 1100-mallin autoja valmistettiin pari miljoonaa kappaletta 13 vuoden aikana. Mallin seuraaja oli vuonna 1978 esitelty Talbot Horizon, mutta myös 1100:n henkilöautoversion valmistus jatkui Talbot-merkillä vuoteen 1981 ja pakettiauton aina vuoteen 1985.[1]
Simca 1100 oli Projekti 928:n tulos. Se aloitettiin vuonna 1962 ja sen viimeistelivät insinöörit Philippe Grundeler ja Charles Scales. Muotokieli päätettiin 1960-luvun alussa suoritetulla markkinatutkimuksella, joka osoitti kuluttajien kasvavan kiinnostuksen etuvetoisiin pikkuautoihin, joissa yhdistyivät järkevä tilankäyttö ja mukavuus. Keväällä 1962 Simca asetti tavoitteekseen tuoda vuosina 1967–1968 markkinoille uuden valikoiman etuvetoisia porrasperäisiä ja farmarimallisia henkilöautoja sekä kevyitä kuorma-autoja. Sekä poikittain että pitkittäin sijoitettuja moottoreita kokeiltiin, mutta lopulta päädyttiin ensin mainittuun. Simcassa oli myös monia enemmistöosakas Fiatilta kopioituja teknisiä ratkaisuja.
Vuonna 1963 Simca siirtyi Chryslerin omistukseen. Projektia jatkettiin ja tuotannon aloitukseen pyrittiin vuoteen 1967 mennessä.
Kun Simca 1100 näki päivänvalon Pariisin autonäyttelyssä 1967, se oli muotoilultaan edistyksellinen ominaispiirteinään viistoperä ja taittuvat takaistuimet. Myös levyjarrut, erillisjousitus kaikissa pyörissä ja hammastanko-ohjaus olivat moderneja ratkaisuja. Saatavilla olivat käsi- ja automaattivaihteiset sekä puoliautomaattinen malli. Moottoria oli kallistettu, mikä mahdollisti matalamman konepellin. Väitetään, että Volkswagen tutki tarkasti Simca 1100:aa suunnitellessaan Golf-malliaan.
Simca 1100:ssa oli yhtenä ensimmäisistä autoista viistoperämuotoilu. Siinä oli taittuvat takapenkit ja sitä sai kolme- tai viisiovisena. Eri varustelutasot olivat LS, GL, GLS ja Special. Myös porrasperäisiä kolme- tai viisiovisia pystyperäisiä malleja (farmareja) oli saatavilla.
Autossa oli Simcan tyypin 315 bensiinimoottori, jossa venttiilit oli sijoitettu sylinterikanteen. Moottorien tilavuudet olivat vuodesta ja markkina-alueesta riippuen 944, 1 118 ja 1 294 cm³. Ison-Britannian markkinoilla 1,2-litraista mallia kutsuttiin nimellä Simca 1204.
Tekniikan Maailmassa 13/1970 julkaistiin kahdentoista 10 000–12 000 markan hintaluokkaan sijoittuvan automallin testi, jonka Simca 1100 voitti hintaansa nähden parhaana. Samana vuonna malli voitti myös saksalaisen Auto, Motor und Sport -lehden viiden auton vertailutestin.[2]