Sinitoukohärkä

Sinitoukohärkä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Tenebrionoidea
Heimo: Toukohärät Meloidae
Alaheimo: Meloinae
Tribus: Meloini
Suku: Meloe
Laji: violaceus
Kaksiosainen nimi

Meloe violaceus
Marsham, 1802

Katso myös

  Sinitoukohärkä Wikispeciesissä
  Sinitoukohärkä Commonsissa

Sinitoukohärkä (Meloe violaceus) on 1,5–4 cm pitkä kovakuoriainen. Aikuiset yksilöt käyttävät ravintonaan kasveja.

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinitoukohärkä on teräksensininen kovakuoriainen, jonka ruumis on pehmeä ja kiiltävä. Sen peitinsiivet ovat vain pienet lehtimäiset levyt takaruumiin etureunassa. Naaraan takaruumis on pullea. Häirittynä toukohärkien reisinivelistä tihkuu keltaista kantaridiini-myrkkyä (engl. cantharidin, C10H12O4, CAS 56-25-7).

Elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinitoukohärän munista syntyy triunguliinitoukkia, jotka kiipeävät kasveille, josta nappaavat kyydin erakkomehiläispesään, jossa ne loisivat syömällä mehiläisen munia ja toukkia ja hunajaa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Sinitoukohärkä – Meloe violaceus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.