Sitronelloli | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 3,7-dimetyyliokt-6-en-1-oli |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | CC(CCC=C(C)C)CCO [1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C10H20O |
Moolimassa | 156,26 g/mol |
Sulamispiste | < 25 °C [2] |
Kiehumispiste | 224,5 °C [2] |
Tiheys | 0,855 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 0,212 g/l (25 °C) [2] |
Sitronelloli (C10H20O) on luonnossa esiintyvä monoterpenoidi, jota esiintyy monien kasvien öljyissä. Sitronellolia tavataan kahtena enantiomeerina (+)- ja (–)-sitronellolina. Kasveissa on usein kumpaakin isomeeria. (+)-Sitronelloli on vallitsevana muotona muun muassa Boronia citriodorassa, sitruunaeukalyptuksessa (Eucalyptus citriodora) ja sitruunaruohoihin kuuluvassa sitronellassa (Cymbopogon nardus).[3][4] (–)-Sitronellolia esiintyy huomattavia määriä ruusuissa ja kurjenpolvissa. (–)-Sitronellolin tuoksu on (+)-muotoa hennompi.[3]
Boronia citriodoran öljyissä sitronellolin osuus on 80 prosenttia. Ruusuissa ja kurjenpolvissa vastaava luku on 50 % ja sitruunaeukalyptuksessa ja sitruunaruohoissa noin 15–20 prosenttia.[3]
Sitronellolia voitaisiin erottaa hajustekäyttöön kasvien öljyistä, mutta ruusuöljyn ongelmana on hinta ja muissa halvemmissa kasviöljyissä ongelmaksi muodostuu sitronellolin vähäisyys.[4] Sitronellolia voidaan valmistaa teollisesti usealla eri tavalla. Sitronellaali on sitronellolin hapettumistuote ja voidaan pelkistää sitronelloliksi. Muita tapoja valmistaa yhdistettä on geraniolin tai nerolin vedytyksellä tai sitraalista vetyä poistamalla.[3]
Sitronelloli on yksi käytetyimmistä tuoksuvista aineista. sitä suihkutetaan muun muassa kukka-asetelmiin antamaan sitruunan tuoksua. Lisäksi yhdistettä käytetään valmistettaessa estereitä, joita syntyy sen ja karboksyylihappoanhydridien reaktiolla.[3]
Sitronellolia esiintyy kasveissa ja kukkien tuoksuissa sekä semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.