Sokkopaarma
| Sokkopaarma | |
|---|---|
 Aikuinen naaras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
| Ylälahko: | Neoptera |
| Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
| Alalahko: | Kärpäset Brachycera |
| Heimo: | Paarmat Tabanidae |
| Suku: | Sokkopaarmat Chrysops |
| Laji: | relictus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chrysops relictus |
|
| Katso myös | |
Sokkopaarma eli jäännesokkopaarma (Chrysops relictus) on paarmojen (Tabanidae) heimoon kuuluva hyönteislaji. Sitä tavataan Suomessa kesäkuusta syyskuuhun. Sokkopaarmat elävät kosteissa metsissä, niityillä, soilla sekä vesistöillä. Sokkopaarmanaaraat saalistavat ihmisverta sen sisältämän valkuaisaineen vuoksi. Ne tarvitsevat valkuaista kehittääkseen munansa. Munat munitaan kasvistoon lähelle veden pintaa. Lajin koiraat imevät kukkien mettä. Sokkopaarman pituus on 8–12 millimetriä.[2]
Sokkopaarman tunnistaa tummakirjauksisista siivistä, jotka levossa takaviistoon suunnattuina muodostavat yhdessä takaruumiin kanssa miltei tasasivuisen kolmion. Nimestään huolimatta sokkopaarma ei ole sokea.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jere Kahanpää: Jäännesokkopaarma – Chrysops relictus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Lassen luontokoulu: Paarma lentää iholle kuin hävittäjä Helsingin Sanomat. 31.7.2012. Viitattu 23.7.2019.
- ↑ Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 398-399. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Chrysops relictus, Twin-lobed deerfly (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy - Chrysops relictus (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Chrysops relictus (englanniksi)
- PheroBase: Semiochemicals of Chrysops relictus (englanniksi)
- Insects.fi: Chrysops relictus (kuvia) (Arkistoitu – Internet Archive)