Sokkopaarmat | |
---|---|
Sokkopaarma (Chrysops relictus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
Ylälahko: | Neoptera |
Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
Alalahko: | Kärpäset Brachycera |
Heimo: | Paarmat Tabanidae |
Alaheimo: | Chrysopsinae |
Suku: |
Sokkopaarmat Chrysops Meigen, 1803 |
Katso myös | |
Sokkopaarmat (Chrysops) on paarmoihin lukeutuva kärpässuku. Suvun nimi tarkoittaa kultaista silmää ja viittaa lajien suuriin, tyypillisesti loistavan metallinkiiltoisiin verkkosilmiin.[1] Suomessa tunnetuin laji on sokkopaarma (Chrysops relictus). Ne ovat merkittäviä loissairauksien vektoreita.
Chrysops-suvun paarmat ovat keskikokoisia kärpäsiä tyypillisen pituuden vaihdellessa 5–20 millimetrin välillä. Maailmanlaajuisesti sukuun kuuluu yli 280 lajia.[2] Tuntosarvet ovat muihin paarmoihin verrattuna pitkät ja tarjoavat tärkeän tuntomerkin. Keskimmäinen jaoke on pitkä, sileä ja sylinterinmuotoinen. Uloimman jaokkeen kärjessä on neljä lyhyttä segmenttiä. Verkkosilmät ovat lähes poikkeuksetta kirkkaan metallinkiiltoiset ja niissä näkyvä kuviointi muodostaa värikkäitä laikkuja. Takaruumis on tumma ja siinä on yleensä kellertäviä laikkuja tai raitoja. Siivissä on tyypillisesti poikittainen laaja tumma juova. Levossa siivet asettuvat lähes tasasivuisen kolmion muotoon.[3][4] Vain naaraat imevät verta, koiraat elävät kukkien medellä.
Trooppisessa Afrikassa esiintyvät Chrysops silaceus ja Chrysops dimidiatus ovat tärkeitä loissairauksien levittäjiä. Niiden purema on Loa loa-sukkulamadon tärkein tartuntamekanismi.
Toukat elävät vedessä tai maaperässä ja ovat lajista riippuen joko petoja tai syövät kariketta. Chrysops-lajit suosivat toukilleen muita paarmoja kosteampaa elinympäristöä.[5]
Suomessa on tavattu 7 Chrysops-sukuun kuuluvaa lajia[6].