Somalian vallankaappausyritys 1978 oli väkivaltainen sotilaallinen vallankaappausyritys, joka tapahtui Somaliassa (silloinen Somalian demokraattinen tasavalta ) 9. huhtikuuta 1978.[1] Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu arvioi, että eversti Mohamed Osman Irron johtamassa vallankaappauksessa oli mukana noin kaksikymmentä upseeria, 2000 sotilasta ja 65 panssarivaunua. Epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen seitsemäntoista väitettyä johtajaa, mukaan lukien Osman, teloitettiin ampumalla.
Vallankaappausyrityksen järjesti ryhmä tyytymättömiä armeijan upseereita Osmanin johdolla katastrofaalisen Ogadenin sodan seurauksena Etiopiaa vastaan (jota silloin hallitsi Derg). Sodan aloitti Siad Barre, joka oli itse tullut valtaan kymmenen vuotta aiemmin Somalian vallankaappauksessa vuonna 1969.[2]
Seuraavan kuukauden Yhdysvaltain tiedustelupalvelun (CIA) muistiossa arvioitiin, että vallankaappaus oli vastaus Barrelle, joka määräsi Ogadenin sotaan osallistuneiden upseerien pidättämisen ja teloituksen. Upseerit uskoivat, että Barre oli tarkoituksella käyttänyt muiden klaanien joukkoja "tykistön ruokana", kun taas hänen oman Marehan-klaaninsa virkamiehille annettiin turvallisempia käskyjä. Raportissa todettiin, että vallankaappaukseen osallistuvia virkamiehiä "motivoi ainakin niin ikään jatkuva etninen vastakkainasettelu Barreen nähden, kuin tyytymättömyys hänen hallintojärjestelmäänsä Ogadenin epäonnistumisen seurauksena".[3]
Vallankaappaus alkoi 9. huhtikuuta 1978.[2] Suurin osa taisteluista päättyi päivän loppuessa.[3]
Taistelu puhkesi Afgoyn kylässä, pääkaupunki Mogadishusta etelään, ja pienaseiden tulitusta ja räjähdyksiä kuului pääkaupungin laitamilla.[2] Vallankaappauksen oli alun perin tarkoitus alkaa Hargeisassa, mutta Barre todennäköisesti tiesi yrityksestä etukäteen ja pystyi keskeyttämään vallankaappauksen ennen sen käynnistämistä, sekä sijoittamaan itselleen uskollisia joukkoja pääkaupunkiin.[3]
CIA arvioi, että vallankaappaukseen osallistui noin kaksikymmentä upseeria, 2000 sotilasta ja 65 panssarivaunua.[3]
Epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen seitsemäntoista väitettyä johtajaa, kuten Osman, teloitettiin ampumalla.[4] Kaikki teloitetut lukuun ottamatta yhtä olivat Majeerteen-klaanin jäseniä, jotka asuvat pääosin Koillis-Somaliassa. Barre käytti vallankaappausta perusteluna vallankaappaukseen osallistuneiden klaanien jäsenten puhdistamiseksi hallituksesta ja armeijasta.[3]
Yksi suunnittelijoista, everstiluutnantti Abdullahi Yusuf Ahmed, pakeni Etiopiaan[5] ja perusti Somalian pelastusrintaman (SSF; myöhemmin Somalian pelastusdemokraattinen rintama, SSDF),[6] aloittaen Somalian kapinan ja lopulta Somalian sisällissodan.
Barre syytti Neuvostoliiton ja Kuuban kaltaisia itäisen blokin maita vallankaappausyrityksestä, näiden tuettua Etiopiaa Ogadenin sodassa, kutsuen heitä "uusimperialisteiksi". [2] CIA päätti että Neuvostoliitto ei ollut vallankaappausyrityksen takana, vaikka pyrkivätkin poistamaan Barren.[3] Heti vallankaappauksen jälkeen Somalia aloitti ulkomaisen avun vastaanottamisen Kiinan kansantasavallalta.[7]