Somerin taistelu

Somerin taistelu
Osa Jatkosota
Päivämäärä:

8. heinäkuuta9. heinäkuuta 1942

Paikka:

Someri, Suomi

Lopputulos:

Suomalaiset ja saksalaiset torjuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen

Osapuolet

 Suomi
 Saksa

 Neuvostoliitto

Komentajat

Suomi Somerin lnk. p. kapt. Veikko Rauhaniemi
lnk. vp. 10 TorjK. p. lnt. Heikki Aittola
Osasto Tupola ltn. Anton Tupola

Neuvostoliitto

Vahvuudet

Taistelun alussa
Saarella 92 miestä
2x75 K/17
2x45 K 32
2x81 Krh/32
Apujoukot
Osasto Tupola 109 miestä
Ulko-Tammion patteri 3x152/45 C
3 tykkivenettä
1 yhdysalus
4 moottoritorpeedovenettä
3 vartiomoottorivenettä
1 saksalainen miinalaiva

330 merijalkaväen sotilasta
Lavansaaren patteri 4x130/50 N
8 moottoritorpeedovenettä
7 vartiomoottorivenettä
1 Burja-luokan saattaja
2 Fugas-luokan raivaajaa
1 Moskova-luokan aputykkivene
15 maataistelukonetta

Tappiot

21 kaatunutta
63 haavoittunutta
2 tykkivenettä vaurioitui

428 kaatunutta (128 maissa ja 300 merellä)
123 vangittua
17 alusta upposi
13 alusta vaurioitui
1 maataistelukone
4 hävittäjää

Somerin taistelu oli jatkosotaan liittyvä meritaistelu Suomenlahden itäosassa, pienen Somerin kalliosaaren luona.

Lähtökohdat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan jälkeen, välirauhan aikana, Neuvostoliitto vahvisti otettaan Kotkan tuntumassa. Neuvostoliitto varusti Suursaaren sekä Somerin ja Narvin saaret, joita vastaan Suomen merivoimat ryhmittivät Kotkan rannikkopatteriston.

Jatkosota alkoi 25. kesäkuuta 1941 ja saman vuoden joulukuussa suomalaiset valtasivat Suursaaren sekä Somerin ja muita pieniä saaria.

III/RTR 12:n Somerin tukikohdan upseeristo, valokuvattuna 20.6.1942. Kuvassa ovat kaikki Somerin upseerit, nimeltään: Kapteeni Veikko Rauhaniemi, luutnantti Eero Kosonen, luutnantti Arvo Länsimies, vänrikit Göran Karlsson, Aarre Korhonen, Veikko Larmia, Unto Lehmusvuo, Esko Kolmela ja Pentti Palmunen sekä lääketieteen kandidaatti sot.virk. Asser Stenbäck. Kuva: SA-kuva.

Venäläiset yrittivät 8. heinäkuuta 1942 vallata Somerin linnakesaaren takaisin hyökäten ensin ilmasta ja sitten vartio- ja moottoritorpedoveneiden voimin. Aamuyöllä alkaneessa hyökkäyksessä venäläiset saivat saaren itäpään haltuunsa 150 miehen voimin, mutta Osasto Tupolan voimin suomalaiset tekivät vastahyökkäyksen ja torjuivat vähitellen venäläisten yritykset saada lisää miehiä maihin.

Somerin linnakkeen joukot ryhtyivät päivän valjettua vastahyökkäykseen klo 13.10 ja saartorengas murtui lopullisesti 9. heinäkuuta 1942. Ulko-Tammion linnake osallistui Somerin taisteluun kolmella raskaalla 152/45 C -tykillään, jonka kantama oli 19 kilometriä.

Taistelut saaresta päättyivät suomalaisten voittoon, kun taisteluun oli ottanut osaa lähes koko Suomen laivasto. Voiton päivä osui laivaston vuosipäivälle, jota vietetään 9. heinäkuuta.

Saarta puolustivat Suomen laivaston ja rannikkojoukkojen lisäksi ilmavoimat. Tappiosta huolimatta venäläisten meri- ja ilmavoimat jatkoivat toimintaansa alueella aina 11. heinäkuuta 1942 asti.

Neuvostoliitto menetti taistelussa 16 vartio- ja moottoritorpedovenettä sekä saarella 128 miestä. Somerin linnake onnistui upottamaan 17 ja vaurioittamaan 13 alusta, joiden mukana arvioitiin hukkuneen 210 miestä.selvennä

Suomalaisten tappiot olivat 17 kaatunutta ja 45 haavoittunutta.

Kunniamerkkien jako Somerin taisteluissa kunnostautuneille sotilaille. Yleiskuva, otettu kasarmin katolta Mustamaan linnakesaarella 8.8.1942. Kuva: SA-kuva.
  • Rannikon puolustaja 1/1992 s. 17–25
  • [1]
  • [2]
  • Aittola, Heikki: Somerin taistelusta 8.7.1992 50 vuotta. Rannikkojääkäri, 1992, 22. vsk, nro 1, s. 1.
  • Ekman, P. O.: Somerin taistelu : venäläisten valtaussuunnitelma 8.7.1942. Rannikon puolustaja, 1997, 40. vsk, nro 1, s. 32–33. ISSN 1239-0445
  • Kuparinen, Teuvo: Somerin taistelu v. 1942 erityisesti meritoimintojen osalta tarkasteltuna. Suomi merellä, 1961, s. 37–45. Helsinki: Meriupseeriyhdistys. ISSN 0039-5633
  • Rauhaniemi, Jukka: Somerin taistelu 8.-9.7.1942. Sotilasaikakauslehti, 1992, 6. vsk, nro 6/7, s. 476–482. ISSN 0038-1675
  • Tirronen, Uolevi: Someri - Pietari Suuren merilinnoituksesta kesään 1942. Rannikon puolustaja, 1992, 35. vsk, nro 1, s. 17–23. ISSN 1239-0445