SpaceX CRS-7

SpaceX CRS-7
Falcon 9 v1.1 -raketin tuho NASAn kamerakuvassa
Falcon 9 v1.1 -raketin tuho NASAn kamerakuvassa
Lennon tilastotiedot
Avaruusaluksen nimi SpaceX Dragon
Kantoraketti Falcon 9 v1.1
Lähtöalusta Cape Canaveral AFS SLC-40
Laukaisu 28. kesäkuuta 2015
Kiertoradan korkeus LEO
Kiertoradan inklinaatio 51,6°
Navigaatio
← CRS-6 CRS-8 →

SpaceX CRS-7 (myös SpX-7) oli SpaceX Dragonin aiottu rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle. Falcon 9 v1.1 -raketti tuhoutui 139 sekuntia laukaisun jälkeen hieman ennen aiottua vaihteistusta.[1] Heinäkuussa 2015 julkaistuissa alustavista tutkinnoista saaduissa tiedoissa onnettomuuden vaikutti aiheuttaneen toisen vaiheen hapetinsäiliön sisältä irronnut heliumia sisältänyt COPV-säiliö.[2]

Kyseessä oli Falcon 9:n 19. lento ja Falcon 9 v1.1:n 14. lento ja ensimmäinen tuhoutuminen.

Lento kuului NASAn Commercial Resupply Services -ohjelmaan.

Lento ja onnettomuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Falcon 9 v1.1 -raketti ja Dragon-kapseli ennen laukaisua

Lento laukaistiin Cape Canaveral AFS SLC 40 -laukaisualustalta 28. kesäkuuta 2015 kello 14.21 UTC-aikaa.[3] Lennolla oli tarkoitus yrittää raketin ensimmäisen vaiheen laskeutumista merellä olevalle Autonomous spaceport drone shipille.[4]

Onnistuneen lentoonlähdön jälkeen Falcon 9 v1.1 -raketin toisen vaiheen hapetinsäiliön paine nousi yli sallituista rajoista, ja säiliö hajosi ajassa T+02:19, hieman ennen ensimmäisen vaiheen irtautumista ja toisen vaiheen käynnistystä. Ensimmäisen vaiheen yhdeksän Merlin 1D -moottoria toimivat normaalisti ennen onnettomuutta, ja ensimmäinen vaihe jatkoi toimintaa joitakin sekunteja toisen vaiheen ylipaineongelmien alettua.

Raketin päällä ollut Dragon-rahtikapseli selvisi toisen vaiheen hajoamisesta ja jatkoi kommunikointia maa-aseman kanssa ennen putoamistaan horisontin alapuolelle.[5] Dragon tuhoutui iskeydyttyään Atlanttiin. Alus olisi saattanut selviytyä laskuvarjojensa avulla, mutta tällä lennolla sen ohjelmistossa ei ollut varauduttu tilanteeseen ja laskuvarjot eivät avautuneet.[6]

Onnettomuustutkinta ja seuraukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuuden jälkeen SpaceX käynnisti tutkinnan Yhdysvaltain ilmailuviranomaisen FAA:n valvonnassa, saaden apua sekä NASAlta että Yhdysvaltain ilmavoimilta. Tutkintaa johti lentojen takaamiseen SpaceX:llä liittyvissä tehtävissä työskennellyt Hans Koenigsmann.[7] Tutkinnassa käytetyn telemetriatiedon analysointi osoittautui haastavaksi, sillä raketti lähetti dataa yli 3000 kanavalla ja tärkeimmät onnettomuuteen johtaneet tapahtumat tapahtuivat hyvin pienellä aikavälillä. Tutkimuksissa hyödynnettiin lisäksi lennosta otettua videokuvaa ja raketin löydettyjä jäänteitä. Ensimmäisestä havaitusta ongelmasta telemetriayhteyden menetykseen kesti vain 0,893 sekuntia.[5]

Heinäkuussa 2015 julkistettujen alustavien tutkimusten mukaan onnettomuuden aiheutti polttoaine- ja hapetinsäiliöiden paineistukseen käytetty, korkeapaineista heliumia sisällään pitänyt COPV-säiliö, joka oli irronnut kiinnikkeistään toisen vaiheen hapetinsäiliön sisällä. Kiinnikkeet oli alun perin suunniteltu yli 4 500 kilogramman kuormille, mutta onnettomuuden aiheuttanut viallinen kiinnike hajosi noin 900 kilogramman kuormalla.[2]

Kiinnike hajosi noin ajassa T+02:18[5] noin 3,2 G:n voimalla[2], jolloin paineistusjärjestelmä toimi vielä normaalisti. Kiinnikkeen irrottua ja heliumsäiliön päästyä vapaaksi, se syöksyi ylöspäin tankissa, sillä säiliössä ollut helium oli huomattavasti kevyempää kuin tankin sisällä ollut nestehappi. Tankin irtoaminen sai heliumkäyttöisen paineistusjärjestelmän vuotamaan, mistä seurasi voimakas paineen nousu hapetinsäiliössä. Sallituista rajoista yli noussut paine hajotti säiliön, mikä johti lopulta koko raketin tuhoutumiseen.[5]

Yhtiö arvioi heinäkuussa 2015 julkaisemassaan tiedotteessa voivansa aloittaa Falcon 9 -laukaisut uudelleen vuoden loppuun mennessä.[5] Dragonin ohjelmistoon oli tarkoitus lisätä toiminto, joka laukaisisi laskuvarjot vastaavissa tilanteissa.[6]

Rahti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahtiin kuului muiden muassa osia, joita tarvittiin suunnitteilla olevien miehitettyjen Dragon V2- ja Boeing CST-100 -alusten telakoitumiseen asemaan.[8]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Graham, William: SpaceX’s Falcon 9 fails during launch following second stage issue nasaspaceflight.com. 27.5.2015. Viitattu 29.6.2015.
  2. ↑ a b c Bergin, Chris: SpaceX Falcon 9 failure investigation focuses on COPV struts nasaspaceflight.com. 20.7.2015. NASASpaceflight. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Press Kit: SpaceX CRS-7 Mission spacex.com. 25.6.2015. Space Exploration Technologies Corp.. Arkistoitu 28.6.2015. Viitattu 29.6.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Bergin, Chris: SpaceX ready for another launch and key Commercial Crew test nasaspaceflight.com. 22.4.2015. NASASpaceflight. Viitattu 23.4.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e CRS-7 Investigation Update spacex.com. 20.7.2015. Space Exploration Technologies Corp. Arkistoitu 26.3.2017. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  6. ↑ a b Kremer, Ken: Faulty Support Strut Likely Caused SpaceX Falcon 9 Rocket Failure: Elon Musk universetoday.com. 21.7.2015. Universe Today. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Kremer, Ken: Falcon 9 Failure Investigation Focuses on Data not Debris as SpaceX Seeks Root Cause 2.7.2015. Universe Today. Viitattu 20.8.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Kremer, Ken: SpaceX Dragons Coming and Going at Record Setting Pace universetoday.com. 21.5.2015. Universe Today. Viitattu 29.6.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SpaceX:n Dragon- ja Dragon 2 -lennot (
)
Testilennot
ISS-logistiikka
Miehitetyt lennot
Katso myös
Kesken olevat lennot on lihavoitu • kursivoituja lentoja ei ole lennetty • †-merkki tarkoittaa epäonnistunutta laukaisua