Sphaerosepalaceae | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Ylälahko: | Rosanae |
Lahko: | Malvales |
Heimo: |
Sphaerosepalaceae Tiegh. |
Synonyymit | |
Rhopalocarpaceae Takht. |
|
Suvut | |
Katso myös | |
Sphaerosepalaceae Wikispeciesissä |
Sphaerosepalaceae on pieni madagaskarilainen kasviheimo koppisiemenisten Malvales-lahkossa.[1]
Sphaerosepalaceae sisältää kausivihantia puita, joilla on erityskanavia ja pihkan täyttämiä sekä oksalaattikiteitä sisältäviä soluja. Lehdet sijaitsevat kierteisesti tai kahdessa rivissä ja ovat isokorvakkeisia; ruodissa on pullistuma (pulvinus). Kukat ovat ryhmittyneet lähes sarjamaisiksi pikkuviuhkoiksi ja ovat tavallisesti nelilukuisia. Verhiö on tavallisesti kaksikiehkurainen; kummassakin kiehkurassa on kaksi erikokoista verholehteä, jotka ovat pian karisevia. Terälehtiä on 3–9 ja ne ovat kynnellisiä ja niin ikään varisevia. Heteenponsissa on leveät konnektiivit eli lokerositeet. Yhdis- tai erilehtinen sikiäin sijaitsee lyhyen varsimaiseksi venyneen pohjuksen osan eli gynoforin päässä, jossa on myös mesiäinen. Siemenaiheet kiinnittyvät pohjaistukkaan. Vartalo on toisinaan gynobaasinen eli kiinnittyy sikiäimen tyveen. Luotti on pistemäinen tai epäselvästi liuskainen. Hedelmä on vaihtelevissa määrin marjamainen, pinnaltaan kuviollinen ja vaihtelevasti liuskainen. Siemenet ovat toisinaan vaipallisia, toisinaan niissä on kirjava endospermi.[1]
Sphaerosepalaceae kasvaa Madagaskarilla[1].
Sphaerosepalaceae muodostaa monen muun Malvales-lahkon heimon kanssa yhteisen kehityshaaran, jossa karvoitus koostuu tähtikarvoista, korvakkeet ovat usein hyvin kehittyneet, heteitä on paljon viideksi, kymmeneksi tai 15 kimpuksi jakautuneina ja siemenaiheita on useita kussakin emilehdessä. Kehityshaaraan (kladiin) kuuluvat heimot ovat Sphaerosepalaceae, annattokasvit (Bixaceae), päivännoutokasvit (Cistaceae), Sarcolaenaceae, siipipuukasvit (Dipterocarpaceae), Muntingiaceae, Cytinaceae ja malvakasvit (Malvaceae). Ikää kladilla on arvioitu olevan noin 40 miljoonaa vuotta.[1]
Sphaerosepalaceae-heimossa on kaksi sukua (Dialyceras ja Rhopalocarpus[2]) ja 18 lajia.[1]