Spinone

Spinone
Avaintiedot
Alkuperämaa  Italia
Määrä Suomessa rekisteröity 416[1]
Rodun syntyaika viimeistään 1200-luku
Alkuperäinen käyttö seisova ja noutava lintukoira
Nykyinen käyttö seisova lintukoira
Elinikä 10–12 vuotta[2]
Muita nimityksiä spinone italiano, Italian Spinone, spinone, Italienischer Spinone, espinone, itaalia karmikarvaline linnukoer
FCI-luokitus ryhmä 7 Seisovat lintukoirat
alaryhmä 1.3 Mannermaiset griffon-tyyppiset
#165
Ulkonäkö
Paino narttu 28–30 kg, uros 32–37 kg
Säkäkorkeus narttu 58–65 cm, uros 60–70 cm
Väritys valkoinen oranssein merkein, täplikäs valko-oranssi, valkoinen ruskein merkein, päistärikkö tai ruskea päistärikkö (brown roan, orange roan)

Spinone (ital. spinone italiano) on italialainen koirarotu, joka kuuluu FCI:n ryhmään 7. Se on KSN-rotu (karkota, seiso, nouda).

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spinone on suurikokoinen koira, jonka rakennetta voisi kuvailla neliömäiseksi. Sillä on vahva luusto ja hyvin kehittyneet lihakset. Karvapeite on karkea ja viikset sekä parta ovat tuuheat. Spinonen liikkuminen on hyvin vaivatonta. Metsästäessä spinone yleensä ravaa, joskus se saattaa laukatakin. Sillä on hyvin silmiinpistävät kulmakarvat, jotka ovat pidemmät ja kovemmat kuin karva muualla. Poskilla ja ylähuulen ympärillä karva on pehmeämpää. Sen suuret karvaiset tassut auttavat sen työskentelyä suomaastossa.

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spinone on sosiaalinen ja kärsivällinen koira. Se on luotu kestämään monenlaisissa säissä ja maastoissa: hyvin kestävä koirarotu. Rotu tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa, ja se on miellyttämishaluinen. Spinone on karski ja sitkeäluonteinen, monikäyttöinen koira.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten monen muunkin vanhan rodun, spinonen historia on hämärän peitossa. Muun muassa Senofonte ja Seneca ovat jo noin 500 eaa. maininneet kirjoituksissaan karkeakarvaisen koiran, joka oli fyysisesti kestävä ja seisoi riistaa. Myöhemmin samantyyppisistä karkeakarvaisista koirista löytyy mainintoja ajalta 100 jaa. Flavio ja Oppiano (200 jaa.) lisäsivät omissa rotukuvauksissaan koiran ominaisuuksiin ”koira, joka ei metsästä itselleen vaan isännälleen”, mikä on mainittu useissa nykypäivänkin lähteissä yhtenä spinonen arvostetuimmista ominaisuuksista. 1400-luvulta lähtien spinonen tyyppisiä koiria on esiintynyt muun muassa Montagnan, Tizianin ja Tiepolon maalauksissa, minkä lisäksi aikakauden kirjallisissa lähteissä kerrotaan arvostetusta metsästyskoirarodusta, jonka ominaisuudet ja ulkonäkö vastasivat nykyistä spinonea.

Suosituimman teorian mukaan spinone polveutuisi italianajokoirasta ja olisi varhaisten ranskalaisten ajokoirien, kuten griffoneiden, sekä barbetin kantarotu. Toisen teorian mukaan kehittyminen tapahtui toisin päin, eli griffonit ja barbet olisivat spinonen esi-isiä. Kolmannen teorian mukaan spinonen alkuperä juontaa juurensa vielä pidemmälle, muinaisesta Kreikasta Roomaan tuotujen metsästyskoirien ja paikallisten mastiffien välisiin risteytyksiin. Varmaa on, että rotu oli olemassa viimeistään 1200-luvulla.[3]

1500-luvulla tunnettiin useita eri spinonea muistuttavia paikallismuunnoksia: Lombardiassa tyypillisin oli ruskea-roan variaatio[4], Marchessa spinoso (="piikikäs")[5], Piemontessa oranssi-valkoinen[4] cravino (="vuohenparta")[5], jota vastaa nykyinen segugio cravin, Latiumissa baffo (="parta")[5], Toscanassa restone[4][5] ja Campaniassa restoso[4][5]. Kahden jälkimmäisen nimitys johtunee ruohoon viittaavasta sanasta resto, mitä todennäköisimmin rodulle ominaisten viiksi- ja partakarvojen takia.[5] Nykyinen sana spinone on johdettu spinososta ja tarkoittaa vapaasti käännettynä piikikästä, minkä on katsottu viittaavan joko koiran karheaan turkkiin tai vaikeakulkuiseen maastoon.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ulla Kokko: Koirien pikkujättiläinen WSOY 2004.
  • Gummeruksen Suuri koirakirja

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2019)
  2. ↑ Spinone Italiano. American Kennel Club. Haettu 3.2.2019.
  3. ↑ Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 264. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
  4. ↑ a b c d Tonelli, E. (2006). Cani - Le Razze, 6. painos. Demetra.
  5. ↑ a b c d e f Buzzi, A. (26.5.2009). "Lo Spinone Italiano: Origini ed Evoluzione". Caccia+.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]