Statnett

Statnett
Statnettin pääkonttori Oslossa.
Statnettin pääkonttori Oslossa.
Yritysmuoto valtionyhtiö
Perustettu 1991
Toimitusjohtaja Hilde Tonne (konsernijohtaja)[1]
Kotipaikka Oslo, Norja
Toimiala energia
Tuotteet kansallinen kantaverkkoyhtiö
Tilikauden tulos Laskua 1,474 mrd. NOK[1] (2021)
Omistaja Norjan valtio
Kotisivu www.statnett.no

Statnett SF on Norjan valtiollinen, vuonna 1991 perustettu kantaverkkoyhtiö.[2][3][4][1][5][6] Yhtiö operoi Norjan Transmisjonsnettet-nimellä tunnettua kantaverkkoa, omistaa pääosan tästä siirtoverkosta ja kehittää sitä.[2] Noin 6 prosenttia Norjan kantaverkosta on alueellisten verkkoyhteisöjen omistuksessa.[3] Statnett on myös systeemivastuussa Norjan sähköverkon toiminnasta, mikä tarkoittaa, että Statnett myös huoltovarmuuden nimissä tasapainoilee sähkötuotannon ja käytön välillä, huolehtii siirtoverkon jännitteen ylläpidosta, huolehtii sähköntuotannon reservikapasiteetin saatavuudesta erilaisten vikatilanteiden varalta samoin kuin riittävästi mitoitetusta ja toimintavarmasta sähkönsiirtojärjestelmästä.[2][3] Yhtiön omistaa Norjan valtio öljy- ja energiaministeriönsä välityksellä.[2][3][4] Stattnetin päätoimipaikka sijaitsee Oslossa.[7]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan valtion voimalatoiminnot toimivat vuosina 1921–1986 nimellä Norges vassdrags- og elektrisitetsvesen (NVE) ja vuosina 1986–1991 nimellä Statskraftverkene. Norja uudisti energialainsäädäntöään vuonna 1990. Sen pohjalta Statskraftverkene jaettiin kahdeksi valtio-omisteiseksi yhtiöksi. Energiantuotanto siirtyi valtiolliselle Statkraft-yritykselle. Siitä erotettu kantaverkkoyhtiö Statnett voisi palvelella myös muiden energiayhtiöiden ja energiamarkkinoiden siirtotarpeita aiempaa riippumattomammin.[8][9][2][10]

Norjan kantaverkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oslon Sognissa sijaitseva sähkön muuntamoasema.
Statnett Elektron on Statnett Transport -yhtiön alus, jolla lasketaan Statnettin kantaverkon sähkökaapeleita muun muassa Norjan vuonoihin.

Norjan sähkönsiirron kansallisen kantaverkon runko koostuu 420 kV:n, 300 kV:n ja 132 kV:n suurjännitelinjoista.[3][1] Ilmassa kulkevia suurjännitelinjoja oli yhteensä 11 395 kilometriä, minkä lisäksi kantaverkossa oli 190 muuntamoasemaa ja 2 550 kilometriä meri- tai maakaapelia (vuonna 2021).[1]

Norjan sähköalueet ja sähkötaseen kehitysnäkymät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantaverkkoa pitkin sähköä siirretään myös Norjan viiden sähköalueen (NO1 Oslo/Østlandet, NO2 Kristiansand/Sørlandet, NO3 Trondheim/ Midt-Norge, NO4 Tromsø/ Nord-Norge ja NO5 Bergen/Vestlandet) välillä tuotannon, kulutuksen ja markkinatilanteen mukaan.[11][12][13][14] Eri sähköalueiden välillä on ollut suuria sähkönhinnan eroja. Norjassa on havaittu, ettei kansallinen kantaverkko aina riitä optimaalisesti kansallisiin sähkötarpeisiin, kun sääriippuvaa energiatuotantoa on tullut markkinoille kasvavassa määrin ja sähkönsiirto ulkomaille voi olla suurempaa kuin sähkönsiirron voluumi Norjan omien sähköalueiden välillä.[12][11][1][14]

Kantaverkkoyhtiö ja esimerkiksi Norjan ympäristöministeriö ennakoivat, että Norjan sähkönkulutus kasvaisi merkittävästi seuraavina vuosikymmeninä 2020-luvun alun noin 140 TWh:n kulutuksesta. Sähkönkäytön kasvu olisi yhteydessä sekä maakaasun hinnan nousupaineisiin että vähemmän hiilidioksidia synnyttävään teollisuustuotantoon ja liikenteeseen siirtymistavotteista.[1][15] Muutos vihreään teollisuustuotantoon voi merkitä, että mikäli sähkön tuotantoa ei lisätä vastaavasti, Norjasta voisi tulla sähkötaseen osalta alijäämäinen maa jo vuoden 2026-2027 tienoilla.[16] Myös sähkönsiirtoverkkoa pitää kehittää samanaikaisesti voimakkaasti. Statnett on esimerkiksi viestinyt uusia hankkeita suunnitteleville, että esimerkiksi Pohjois-Norjan kaikki sähkönsiirtokapasiteetti on jo varattu tulevien lähivuosien ajalta muun muassa teollisuuden sähköistyshankkeiden vuoksi. Eräs Pohjois-Norjaan vaikuttava hanke on Ruotsin Kiirunassa sijaitsevan LKAB:n suunnitelma siirtyä hiilen ja maakaasun käytöstä vetypohjaiseen tuotantotapaan, mikä vaatisi huimat 55 TWh sähköä vuosittain. Tämä vaatisi mittavaa sähkönsiirtoa myös Norjasta rajan yli.[17]

Kantaverkon kansainväliset liitynnät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statnett on osaltaan, osin yhteisyritysten avulla, vastuullinen Norjan sähkösiirron yhteyksien kehittämisestä ja ylläpidosta naapurimaiden kantaverkkoihin.[2] Nord Pool -sähköpörssin välityksellä sähköä myydään maasta toiseen.[2][14] Statnett vastaa myös Norjan yhteydestä keskieurooppalaiseen sähkön systeemioperaattoreiden kantaverkkoalueeseen ENTSO-E:hen.[3] Vuonna 2022 Norjasta ulkomaille johtavat sähkönsiirtolinjat oli mitoitettu noin 9 000 MW:n siirtokapasiteettiin. Tämä piti sisällään 2020-luvun alussa valmistuneet 1 400 MW:n merikaapeliyhteydet Saksaan ja Britanniaan.[3][14]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Årsrapport 2021 (pdf) Statnett, statnett.no. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
  2. ↑ a b c d e f g Knut A. Rosvold: Statnett SF 6.7.2021. Store norske leksikon, snl.no. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
  3. ↑ a b c d e f g Strømnettet päivitetty 10.4.2019. energifaktanorge.no. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
  4. ↑ a b About Statnett Statnett, statnett.no. Viitattu 20.11.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Antti Koistinen: Ruotsi ja Norja haluavat päätösvallan Suomen sähköjärjestelmän tasapainottamiseen – Fingrid pöyristyi: Lainvastainen esitys 6.9.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 20.11.2022. (suomeksi)
  6. ↑ Heidi Sullström & Minna Pantzar: Suomessa tyrmistyttiin Norjan kaavailemasta sähkösäännöstelystä, nostaisi hintoja entisestään – Huippuhinnoilla rikastuneelta Norjalta itsekäs teko" 23.8.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 20.11.2022. (suomeksi)
  7. ↑ Contact Statnett, statnett.no. Viitattu 20.11.2022. (englanniksi)
  8. ↑ 1970 - 1992: Miljøaksjoner og kontroverser - 1990 Ny energilov og nytt selskap Statkraft. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
  9. ↑ 1992 - 2000: Deregulering og nye kraftmarkeder Statkraft. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
  10. ↑ Knut A. Rosvold: Statskraftverkene 7.10.2019. Store norske leksikon, snl.no. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
  11. ↑ a b Anders Lie Brenna: Dette er begrensningene som hindrer lik strømpris i Norge 20.10.2021. europower-energi.no. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
  12. ↑ a b Morten Valestrand: Stora prisskillnader även i Norge second-opinion.se. 22.10.2021. Viitattu 20.11.2022. (ruotsiksi)
  13. ↑ Magnus Lingjærde: Ny dobling i strømprisen - Slutt på lave strømpriser for i år 17.11.2022. europower-energi.no. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
  14. ↑ a b c d Data from the power system (Nordic Power System) (Pohjoismaisen sähköjärjestelmän reaaliaikainen tila: sähkön hinta eri sähköalueilla ja sähkönsiirto alueiden välillä) Statnett, statnett.no. Viitattu 20.11.2022. (ruotsiksi)
  15. ↑ Kjetil Malkenes Hovland: Fersk rapport: Klimatiltak kan kreve 24 TWh mer strøm 10.9.2022. e24.no. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
  16. ↑ Kjetil Malkenes Hovland: Ferske analyser fra Statnett: Kan få kraftunderskudd fra 2027 9.11.2022 (oppdatert). e24.no. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
  17. ↑ Ellen Synnøve Viseth: Statnett: All nettkapasiteten i nord er allerede reservert 25.8.2022. tu.no. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]