Suchomimus

Suchomimus
Suchomimuksen luuranko.
Suchomimuksen luuranko.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Ylälahko: Dinosaurukset Dinosauria
Lahko: Liskonlantioiset Saurischia
Alalahko: Teropodit Theropoda
Heimo: Spinosaurit Spinosauridae
Alaheimo: Baryonychinae
Suku: Suchomimus
Sereno et al., 1998
Laji: tenerensis
Kaksiosainen nimi

Suchomimus tenerensis
Sereno et al., 1998

Synonyymit
Katso myös

  Suchomimus Wikispeciesissä
  Suchomimus Commonsissa

Suchomimus (suom. 'krokotiilin matkija')[2][3] on sukupuuttoon kuollut teropodeihin kuuluva dinosaurussuku, jonka ainoa laji on Suchomimus tenerensis. Se eli varhaisliitukauden Apt-vaiheella, noin 125–112 miljoonaa vuotta sitten nykyisessä Nigerissä.[2][3] Jotkut tutkijat pitävät Suchomimusta eurooppalaisen Baryonyx-suvun afrikkalaisena lajina.[4] Suchomimus saattoi myös olla sama laji kuin Cristatusaurus lapparent.[5]

Suchomimuksen luuranko.

Chicagon tutkimusryhmä, jota johtivat Paul Sereno ja Rod Sadleir, löysi vuonna 1998 Pohjois-Afrikasta Nigerian varhaisliitukautisista kallioista hyväkuntoisia fossiileita.[5][2]

Vuoden 1997 aavikkolöytö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkijat löysivät vuonna 1997 melko hyväkuntoisen Suchomimuksen luurangon Saharan autiomaasta. Luita oli suurimmaksi osaksi paljastanut tuuli, mutta niiden irrottamiseksi jouduttiin siirtämään 15 kivi- ja hiekkatonnia. Yksi löydöistä oli melko hyväkuntoinen sirppimäinen kynsi.[3]

Taiteilijan näkemys Suchomimuksesta.
Suchomimuksen kallo.

Suchomimus oli muiden spinosaurien tapaan suuri petodinosaurus, ja sen pituudeksi on arvioitu 9,5–11 metriä, korkeus oli ehkä noin 5,18 metriä ja painoksi 2,5–5,2 tonnia.[4] Koska ainoa tunnettu yksilö oli kuollessaan keskenkasvuinen, Suchomimus on täysikasvuisena saattanut olla yksi suurimmista petodinosauruksista. Suchomimuksen leuat olivat kuin krokotiilin: pitkät ja kapeat, ja lajilla oli lähes sata kartionmuotoisia veitsenterävää hammasta.[3] Suchomimuksen hampaiden pinnoilla oli pituussuuntaisia harjanteita, joiden avulla se sai pidetyksi kalan suussa.[2] Suchomimuksen eturaajat olivat valtavat.[5] Suchomimus saattoi liikkua 38 kilometriä tunnissa.[6] Lajilla oli selässä suuri nikamarivistö.[2] Laji muistusti paljon saman aikakauden muita spinosaureja, esimerkiksi Euroopasta löydettyjä Baryonyxeja ja Etelä-Amerikasta löydettyjä Irritatoreita.[2]

Suchomimuksen koko (sinisellä) verrattuna ihmiseen ja muihin spinosaureihin.

Koska Suchomimuksen kuono oli pitkä, se ei olisi saanut pideltyä kiinni suurta saalista ja käytti ravinnokseen pääasiassa kaloja. Suchomimuksen sieraimet sijaitsivat kaukana kuonon kärjen takana niin että se pystyi hengittämään, kun se kalasti tai söi.[5] Suchomimus saalisti useimmiten yksin.[6]

  1. Paul, Gregory S.: The Princeton Field Guide to Dinosaurs: Second Edition, s. 94. Princeton, New Jersey: Princeton University Press, 2016. ISBN 978-0-691-16766-4 (englanniksi)
  2. a b c d e f Dinosaurukset: Dinosarukset Liitukaudella, s. 20–21. Suomentanut Paula Kultanen Ribas. Perhekirjat, 2014. ISBN 978-952-307-021-9
  3. a b c d Darren Naish: ”Suchomimus”, Dinosaurukset – Pikkujättiläinen, s. 176–177. Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-321-644-0
  4. a b Holtz, Thomas R.: Dinosaurs: The Most Complete, Up-to-Date Encyclopedia for Dinosaur Lovers of All Ages, s. 7. Random House, 2012. ISBN 978-0-375-82419-7 Winter 2011 Appendix (pdf) (viitattu 16.11.2018). (englanniksi)
  5. a b c d Christopher A. Brochu, Michael K. Brett-Surman: Ihmeellinen luonto: Dinosaurukset, s. 155. Suomentanut Jenni Kovanen. Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6547-9
  6. a b Introducing Suchomimus (Archive.org) Los Angeles Zoo & Botanical Gardens. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 7.3.2019. (englanniksi)