Suomen Jääkiekkoliitto

Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf
Perustettu 1929
Puheenjohtaja Heikki Hietanen
Toimitusjohtaja Sami Kauhanen
Aiheesta muualla
www.finhockey.fi

Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf on jääkiekkoa ja rullakiekkoa Suomessa hallinnoiva urheilujärjestö. Se on perustettu 20. tammikuuta 1929 Helsingissä[1]. Se on Kansainvälisen Jääkiekkoliiton jäsen. Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana toimii tällä hetkellä Sami Kauhanen, joka korvasi tehtävässä Matti Nurmisen.[2][3][4] Liiton puheenjohtajana on toiminut vuoden 2024 alusta alkaen Harri Nummelaa seurannut Heikki Hietanen.[3][5][6]

Suomen Jääkiekkoliitto on yksi Suomen suurimmista urheilujärjestöistä. Sillä oli keväällä 2020 noin 75 000 lisenssipelaajaa.[7] Jääkiekkoliitto vastaa Suomen jääkiekkomaajoukkueesta ja kansallisesta kilpatoiminnasta. Tosin SM-liigalla on oma hallituksensa.

Jääkiekkoliiton painopistealueet ovat valmennuksen kehittäminen, kansainvälinen menestys maajoukkuetasolla, nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa, naisten ja tyttöjen toiminnan kehittäminen, harrastusmielessä pelaamisen mahdollistaminen sekä rullakiekon tukeminen.[8] Liitolla on 14 valiokuntaa, jotka vastaavat eri toiminta-alueista.[9]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun seura perustettiin tammikuussa 1929, paikalla olivat 17:n seuran edustajat kahdeksalta eri paikkakunnalta. Kokousta johti Suomen Palloliiton varapuheenjohtaja Kauko Karvonen, joka selosti jääkiekon vaiheista Suomessa kahden liiton, Palloliiton ja Luistinliiton taisteltua sen hallinnoinnista. Lyhyen keskustelun jälkeen päätettiin Suomeen perustaa itsenäinen Jäähockeyliitto. Uudelle järjestölle valittiin väliaikainen toimikunta.[1]

Ensimmäisessä varsinaisessa edustajien kokouksessa 12. toukokuuta 1929 Suomen Jäähockeyliiton nimi muutettiin Suomen Jääkiekkoliitoksi ja sen perustamisasiakirja virallisesti allekirjoitettiin. Liiton trkoitukseksi määriteltiin toimia seurojen aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä sekä liiton sääntöjen mukaisesti ”harjoittaa jääkiekkopeliä Suomessa”.[1]

Jääkiekkoliiton perustivat 17 seuraa: Helsingin Luistelijat, Helsingfors Skridskoklubb, Ryska I.F. Start, Turun Palloseura, IFK i Åbo, Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK), Helsingin Jalkapalloklubi, Kronohagens Idrottsförening, Helsingin Palloseura, Viipurin Luistinseura, Viipurin Reipas, Kuopion Palloseura, Kajaanin Palloilijat, Tampereen Pyrintö, Tampereen Palloilijat, Savonlinnan Riento ja Varkauden Suojeluskunnan Palloilijat.[1]

2000-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos huomioon ei oteta koronaviruspandemian aikana pelattua kautta 2019–2020, jolloin suurin osa arvokisoista peruttiin, Suomi on jäänyt kaikki maajoukkueensa huomioon ottaen 2000-luvulla kahdesti ilman arvokisojen mitalia, ensimmäistä kertaa kaudella 2011–2012. Leijonat, Naisleijonat, Nuoret Leijonat ja Pikkuleijonat ylsivät tuolloin maailmanmestaruuskisojen mitalipeleihin ja sijoittuivat jokainen neljänneksi kisoissa. Tyttöleijonat oli viides.[10]

Kaudella 2015–2016 Suomi voitti alle 20-vuotiaiden ja alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruudet sekä miesten hopeaa.[10]

Kausi 2018–2019 oli myös erinomainen mitalien suhteen, sillä Suomi voitti miesten maailmanmestaruuden, naisten MM-hopeaa, nuorten MM-kultaa ja poikien pronssia.[10]

Vuonna 2022 Suomen kaikki viisi eri maajoukkuetta voittivat arvokisamitalin, Leijonat jopa kaksi kultaista, toisen olympialaisista ja toisen maailmanmestaruuskilpailuista. Naisleijonat eivät saaneet maailmanmestatuuskisoista mitalia, vaan olympialaisista.[10]

Vuosi 2023 on ensimmäinen kerta historiassa, kun Leijonat, Naisleijonat, Nuoret Leijonat, Pikkuleijonat ja Tyttöleijonat jäivät kaikki ulos maailmanmestaruuskisojen mitalipeleistä. Vain Tyttöleijonat etenivät välieriin kisoissaan, ja Suomen miehet, naiset, alle 20-vuotiaat ja alle 18-vuotiaat pojat hävisivät puolivälieränsä maailmanmestaruuskilpailuissaan.[10]

Maajoukkueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa järjestetyt ja järjestettävät turnaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo Suomessa järjestetyistä maaotteluturnauksista, perässä on Suomen sijoitus.

Naisten turnaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten turnaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U20-turnaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U18-turnaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Jääkiekkoliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 9 276 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 1 607 000 euroa.[11]

Liiton hallitus vuosina 2016–2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekkoliiton puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[13][14]

Jääkiekkoliiton toimitusjohtajat vuoteen 2001 saakka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiton ensimmäisinä vuosina toimitusjohtajasta käytettiin nimitystä sihteeri-toiminnanjohtaja.

[15][16]

Arvostelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittoa arvosteltiin vuonna 2023, kun poikkeuksellisesti yksikään sen maajoukkue ei saavuttanut arvokisamitalia. Liittoa on myös arvosteltu, koska suomalaisessa maajoukkuejääkiekossa ei ole järjestäytynyttä kannattajatoimintaa, kuten jalkapallossa on. Keväällä 2023 liitto suunniteli kehittävänsä rakennettaan niin, että liittoon mahdollisesti perustetaan uusi urheilutoimenjohtajan vai valmennuksen johtajan tehtävä.[17] Kevään 2023 maailmanmestaruuskisojen jälkeen Yleisradio arvosteli liittoa siitä, että miesten maajoukkueen menestys on sokaissut Jääkiekkoliiton, mikä on johtanut esimerkiksi siihen, että kotikisojen pääsylippujen hinnat olivat hyvin korkeat. Hinnat johtivat taas siihen, että paikalla otteluissa oli yritysvieraita, mikä johti vaisuun tunnelmaan. Ylen mukaan liitto oli unohtanut naisten jääkiekon täysin, kun naisten joukkue jäi ulos mitalipeleistä. Yle totesi, että Naisleijonat on ollut lukuisten kohujen keskipiste, mutta Jääkiekkoliitosta ei ole löytynyt johtajaa, joka olisi saanut joukkueen oikeille raiteille. Nuorisomaajoukkueiden tilanteen hoitamista Yle arvosteli siitä, että menestystä ei tule, mutta myös siksi, että nuorisomaajoukkueet onli annettu vääriin käsiin. Ylen mukaan niiden valmentajiksi oli palkattu pääasiassa Liiga-tasolla epäonnistuneita valmentajia.[18]

13-vuotias poika joutui - jo kolmannen kerran - rasistisen huutelun kohteeksi, ja hän kertoi asiasta valmentaja Juha Sokalle, joka määräsi joukkueen kesken ottelun pukukoppiin, ja ottelu keskeytyi. Liitto määräsi kolmen ottelun toimitsijakiellon ja seuralle tuhannen euron sakot. Urheilun oikeusturvalautakunta poisti juniorijoukkueen saaman sakon. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan Jääkiekkoliiton Sokalle langettama rangaistus oli yhdenvertaisuuslaissa kielletty vastatoimi. Valtuutettu teki osapuolten välille sovintoesityksen. Jääkiekkoliitto hylkäsi esityksen ja palkkasi asianajajan.[19]selvennä

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Ossi Viita: Leijonat - Jääkiekkoliitto perustettiin 20.1.1929 - Lönnrotinkatu 11 sai seinäänsä muistolaatan www.leijonat.fi. Viitattu 9.6.2023.
  2. ↑ Pasi Mennander: Leijonat - Jääkiekkoliiton uusi toimitusjohtaja Sami Kauhanen: "Innostavaa aikaa – Strategia antaa suunnan" www.leijonat.fi. Viitattu 4.1.2023.
  3. ↑ a b Päätös on tehty! Harri Nummela ottaa Kummolan paikan tammikuussa 28.11.2015. Yle Urheilu. Arkistoitu 29.11.2015. Viitattu 28.11.2015.
  4. ↑ Toimitus: Leijonat - Sami Kauhasesta Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja www.leijonat.fi. Viitattu 4.1.2023.
  5. ↑ Hoffrén, Sami: Heikki Hietanen on Jääkiekko­liiton uusi puheenjohtaja Helsingin Sanomat. 25.11.2023. Viitattu 12.4.2024.
  6. ↑ Suomen jääkiekkoliitto ja Liiga aloittavat jatkoneuvottelut yhteistyösopimuksesta Sportti.com. 11.1.2024. Viitattu 12.4.2024.
  7. ↑ Veikkaus: X - Veikkauksen asiakaslehti Veikkaus.fi. Viitattu 30.12.2022.
  8. ↑ SJL strategia 2007–2010 2006. Suomen Jääkiekkoliitto. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 25. huhtikuuta 2007. PDF
  9. ↑ VALIOKUNNAT 2006–2007 2006. Suomen Jääkiekkoliitto. Arkistoitu 2.5.2006. Viitattu 25. huhtikuuta 2007.
  10. ↑ a b c d e Sasha Huttunen: Suomi teki noloa historiaa – mitalisaalis romahti nollaan! Ilta-Sanomat. 25.5.2023. Viitattu 6.1.2024.
  11. ↑ Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.
  12. ↑ Leijonat.fi – Liittohallitus leijonat.fi. Arkistoitu 17.3.2017. Viitattu 11.7.2018.
  13. ↑ Ensimmäinen ex-ammattilainen kiekkoliiton johtoon? mtvuutiset.fi. 11.11.2008. Viitattu 10.3.2022.
  14. ↑ Kenraalimajurista Rautakansleriin - nämä miehet ovat johtaneet Jääkiekkoliittoa yle.fi. 28.11.2015. Viitattu 10.3.2022.
  15. ↑ Honkavaara, Aarne ym: Kaukalon leijonat, s. 183. US-Mediat Oy, 1989.
  16. ↑ Uutta elämässäni: ”Ikäihmisten asiat ovat lähellä sydäntä” ET. 23.2.2016. Viitattu 4.1.2023.
  17. ↑ Jääkiekon MM-kisat | Jääkiekkoliitto on saanut kotikisoista kovaa kritiikkiä – näin puheenjohtaja vastaa Helsingin Sanomat. 27.5.2023. Viitattu 9.6.2023.
  18. ↑ Kommentti: Leijonien kultainen esirippu putosi – sen takaa paljastuu karu näky Yle Urheilu. 25.5.2023. Viitattu 6.1.2024.
  19. ↑ Jussi Paasi, Kommentti: Jääkiekon MM-kisojen varjossa tapahtuu jotain niin irvokasta, että sitä on vaikea uskoa todeksi Yle.fi 14.5.2023, viitattu 14.5.2023

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkiekkoliitot