| Suomen Työväenpuolue Finlands Arbetarparti - Vaihtoehtoväki |
|
|---|---|
| Perustettu |
1998 (VKP) 2006 (STP) |
| Johto |
|
| Ideologia | Eko-sosiaalisuus |
| Poliittinen kirjo | Vasemmisto |
| Toimisto |
PL 700 00101 Helsinki |
| Äänenkannattaja | Kansan ääni |
| Kansanedustajia | 0 (2015) |
| Europarlamentaarikkoja | 0 (2014) |
| Kunnanvaltuustot | 0 (2012) |
Suomen Työväenpuolue STP oli syksyllä 2006 muodostettu suomalainen vasemmistolainen puolue. STP:n tavoitteena oli kehittää puolueesta laaja "eko-sosiaalinen" rintama "pohjoismaisen hyvinvointivaltion" puolesta[1].
STP luotiin keväällä 1999 rekisteröidyn Vaihtoehtoväen (VEV) ja elokuussa 2003 yhdistyksenä perustetun STP:n pohjalle. STP poistettiin puoluerekisteristä toukokuussa 2007 sen jäätyä ilman paikkoja kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa, mutta puolue rekisteröitiin uudelleen saman vuoden lokakuussa sen kerättyä uudet 5 000 kannattajakorttia.[2] Eduskuntavaalien 2015 jälkeen puolue poistettiin uudelleen puoluerekisteristä, kun se oli jälleen jäänyt ilman edustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.[3]
Syksyllä 1998 Vaihtoehto EU:lle ja Muutos 99 -liikkeen aktiivit alkoivat kerätä nimiä uuden puolueen rekisteröimiseksi. Järjestön nimenä oli aluksi Viisaan kehityksen puolue. Yhdistys tavoitteli osallistumista maaliskuun 1999 eduskuntavaaleihin mutta tämä ei onnistunut, ja sen ehdokkaat olivat muiden puolueiden listoilla.[4][5][6] Vaihtoehtoväki rekisteröitiin huhtikuussa 1999. Puolueen perustajiin kuului mm. Vaihtoehto EU:lle (VEU) -yhdistyksen tuolloinen puheenjohtaja Ulla Klötzer ja joitakin muita aiemmin Vihreässä liitossa toimineita, kuten Juhani Tanski. Puolue aikoi osallistua kesäkuun europarlamenttivaaleihin. Klötzer ja VEV:n ensimmäinen puheenjohtaja Eero Taivalsaari olisivat halunneet koota vaaleihin laajaa pienten puolueiden vaaliliittoa, mutta suunnitelma kuivui kokoon eikä VEV lopulta osallistunut koko vaaleihin.[7] Taivalsaari korosti VEV:n linjana EU-kriittisyyden lisäksi muiden puolueiden vieroksumaa globalisaation vastaisuutta sekä ekologisia arvoja. VEV ei tukenut presidentinvaalissa 2000 ketään ehdokasta. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun puolueen kaavailema Thomas Wallgren kieltäytyi ehdokkuudesta.[8]
VEV sai kunnallisvaaleissa 2000 vain 400 ääntä, eikä yhtään sen yhdeksästä ehdokkaasta Forssassa, Helsingissä, Kuopiossa tai Lahdessa valittu valtuustoihin. Puolue päättikin osallistua seuraaviin vaaleihin yhteistyössä muiden kanssa. VEV oli perustamassa Muutosvoimat Suomi (MVS) -puoluetta 2002, ja sen puheenjohtaja Stig Lång valittiin yhdeksi MVS:n varapuheenjohtajista ensimmäisessä liittokokouksessa. VEV:n aiempi puheenjohtaja Tanski valittiin MVS:n puoluesihteeriksi.[9]
Kunnallisvaaleissa 2004 VEV:n asemaa puoluerekisterissä hyödynnettiin asettamalla sen nimissä puoluepoliittisesti sitoutumattomien ehdokkaiden yhteislistoja. Tätä edelsi kuitenkin eroaminen MVS:sta sen jälkeen, kun oikeusministeriö kieltäytyi hyväksymästä kahden MVS:n jäsenen, VEV:n ja Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liiton, yhtäaikaista osanottoa vaaleihin.[10] Listoilta valittiin yksi edustaja (Nea Kontio) Lahden kaupunginvaltuustoon. Pääkaupungissa VEV:n listan muodosti 40 ehdokkaan Asukkaiden Helsinki -yhteenliittymä. Ehdokkaita asetettiin lisäksi Karkkilassa, Kuopiossa ja Vantaalla.
| Vaalitulokset | ||||
| Eduskuntavaalit | ||||
| Vuosi | Edustajat | Äänet | ||
| 2007 | 0 | 1 764 | 0,06 % | [11] |
| 2011 | 0 | 1 857 | 0,06 % | [12] |
| 2015 | 0 | 984 | 0,03 % | [13] |
| Kunnallisvaalit | ||||
| Vuosi | Valtuutetut | Äänet | ||
| 2000 | 0 | 400 | 0,02 % | [14] |
| 2004 | 1 | 2 257 | 0,09 % | [15] |
| 2008 | 0 | 711 | 0,03 % | [16] |
| 2012 | 0 | 538 | 0,02 % | [17] |
| Europarlamenttivaalit | ||||
| Vuosi | Mepit | Äänet | ||
| 2009 | 0 | 3 169 | 0,19 % | [18] |
| 2014 | 0 | (427) | (0,02 %) | [19] |
Suomen Työväenpuolue perustettiin rekisteröitynä yhdistyksenä elokuussa 2003. Syksyllä 2006 yhdistys ja Vaihtoehtoväki yhdistyivät siten, että puoluerekisterissä olleelle Vaihtoehtoväelle siirrettiin Suomen Työväenpuolueen nimi. Näin oli mahdollista käydä vuoden 2007 eduskuntavaalit ilman kannattajakorttien keräämistä. STP:n säännöt on rakennettu yhteistyöajatuksen pohjalle. Apuna olivat SKDL:n säännöt. STP:ssä on henkilöjäseniä kuten SKDL:ssä, mutta järjestöjäsenillä on yksi ääni kuten henkilöjäsenillä. SKDL:ssä järjestöjen äänimäärä määräytyi niiden jäsenmäärän perusteella. Puolue halusi välttää isojen järjestöjen muodostumista dominoiviksi sekä SKDL:n enemmistö-vähemmistöasetelman kaltaista tilannetta.
STP:n järjestäytymiskokous pidettiin Helsingissä 17. syyskuuta 2006. Tätä edelsi pitkä valmistelu, sillä yhdistys, joka prosessissa yhtyi Vaihtoehtoväkeen, perustettiin jo vuonna 2003.[1] STP:n perustaminen eteni, kun VEV päätti nimenmuutoksesta kesäkuun puoluekokouksessa[10], ja kutsu järjestäytymiskokoukseen julkaistiin Kansan äänen syyskuun numerossa.[20]
Kokous, johon Tiedonantajan mukaan kerääntyi noin 20 ihmistä,[21] valitsi STP:lle johdon, johon kuului neljä puheenjohtajaa ja kaksi muuta täysivaltaista jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin VEV:n johdossa vuosia toiminut Juhani Tanski.[1] Hallituksen jäsenistä osa kuului Kommunistien liittoon, ja Suomen kommunistisen puolueen (SKP) äänenkannattaja Tiedonantaja syytti näitä henkilöitä VEV:n hajottamisesta.[21][22] Puheenjohtaja Tanski, joka oli mukana jo VEV:n perustamisessa, korosti, ettei puolue ole kommunistinen eikä hän ole itse edes sosialisti.[23]
Eduskuntavaaleissa 2007 STP asetti ehdokkaita kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä, mutta kukaan ei tullut valituksi. 26. toukokuuta 2007 STP piti ensimmäisen liittokokouksensa. Kokouksessa muutettiin puolueen sääntöjä yhteistyöjärjestöluonnetta korostavaan suuntaan, päätettiin uusien kannattajakorttien keräämisestä ja tuomittiin Suomen osallistuminen Nato- tai EU-johtoisiin sotilasoperaatiohin. Edellissyksynä puheenjohtajiksi valitut saivat jatkaa tehtävissään. Puoluesihteeriksi valittiin Heikki Männikkö. Yhteensä STP:n hallitukseen valittiin 11 jäsentä ja 6 varajäsentä.[24] STP palasi puoluerekisteriin lokakuussa 2007.[25]
Kunnallisvaaleissa 2008 STP:llä oli oma listansa 11 kunnassa, mutta puolue ei onnistunut saamaan yhtään valtuutettua. STP:n aktiiveja osallistui myös Porvoo 2009 -yhteislistalle. Puolueen varapuheenjohtaja Antti Siika-aho oli ehdokkaana Haapajärvellä Vasemmistoliiton ehdokaslistalla, mutta hän ei kyennyt uusimaan paikkaansa. Edellisvaaleissa VEV:n listalta Lahden kaupunginvaltuustoon valittu Nea Kontio kokosi vaaleihin Vaihtoehtoväki-nimisen yhteislistan, joka jäi valtuuston ulkopuolelle.
Joulukuussa 2008 STP:n hallitus päätti puolueen osallistumisesta kesän 2009 europarlamenttivaaleihin täydellä listalla.[26] Puolueen ääniharava oli 554 ääntä kerännyt Johan Bäckman.[27] Vuoden 2014 eurovaaleissa STP asetti kolme ehdokasta SKP:n ”Hyvinvointivaltion puolesta – ei EU:lle” -listalle. Puolueilla oli omat vaaliohjelmansa.[28] STP:n ehdokkaat saivat yhteensä 427 ääntä.[19]
STP poistettiin jälleen puoluerekisteristä vuonna 2015. 9. huhtikuuta 2016 pidetyssä toimikuntakokouksessa päätettiin äänin 3–3 puheenjohtajan äänen ratkaistessa, että aloitetaan uusien kannatusilmoitusten kerääminen STP:n viemiseksi takaisin puoluerekisteriin. STP:n liittokokous kuitenkin käsitteli asiaa 18. kesäkuuta 2016, ja kokous torjui ajatuksen uudesta kannatusilmoituskeräyksestä äänin 5–10.[29]
STP:hen saattoivat kuulua jäseninä sekä henkilöt että yhdistykset, joilta edellytettiin periaateohjelman hyväksymistä. Puolueen perustajat vertasivat useissa yhteyksissä STP:tä alkuaikojen Suomen kansan demokraattiseen liittoon (SKDL), josta perustettaessa (1944) kaavailtiin laajaa demokraattisten voimien rintamaa.[1]
STP ei ilmoittautunut minkään aatteen, kuten sosialismin, kannattajaksi. STP kertoi pyrkivänsä "keräämään yhteen kaikki ne omalla työllään elävät, jotka haluavat muutoksen nykyiseen kovaan oikeistolaiseen politiikkaan."[30] STP:n johto puhui halustaan kehittää puolueesta "ekososiaalista" rintamaa "pohjoismaisen hyvinvointivaltion" puolesta.[1] STP:n periaateohjelman luonnos toteaa, ettei markkinatalous voi ratkaista ajan keskeisimpiä ongelmia, vaan "tarvitaan yhteiskunnallista sääntelyä kansan ehdoilla."[31]
Puolueen aatteellinen peruslähtökohta oli työväen ja demokraattinen yhteistyö kansan hyväksi ja kansainvälisyyttä rakentaen kansojen oikeuksia kunnioittamalla sekä ekologisesti kestävä kehitys ja tavoitteena maailma ilman sotia. Ohjelmaan ei kirjattu sosialismin tavoitetta, koska tavoite oli koota kansaa laajasti odottamatta sen hyväksymistä. Jäsenten ei edellytetty olevan sosialisteja. Puolue katsoi tämän noudattavan alkuperäistä SKDL:n ohjelmaa, jonka tavoite oli koota kansaa työn ja toimeentulon ja rauhan puolesta. STP:n mukaan tämä on ajankohtaista myös 2000-luvulla.