Suomutunturi

Kesäinen näkymä Suomun pihaan ja hotelliin

Suomutunturi on 410 metriä korkea vaara Suomen Lapissa, Kemijärven kaupungin eteläosassa, valtatie 5:n kupeessa. Suomutunturilla on matkailu- ja hiihtokeskus, jonka rinteillä on lasketeltu 1960-luvun puolivälistä lähtien. Suomutunturin alueella kulkee myös pohjoinen napapiiri.

Historia

Suomutunturin matkailu- ja hiihtokeskus perustettiin vuonna 1965. Rinteeseen rakennettiin laskettelurinteet, ja talvella 1966 avattiin hiihtohissi ja kahvila. Vuonna 1968 laskettelurinteiden juurelle valmistui Hotelli Suomu, jonka päädyssä on korkea, kodan muotoinen ravintola. Hotelliin on tehty myöhemmin useita laajennuksia, ja lähistölle on rakennettu lomamajoja.^[1] Suomulle kaavoitettiin aikoinaan tuhansia vuodepaikkoja, mutta vuonna 2012 niistä oli toteutunut vasta 1 750, mihin on vaikuttanut Itä-Lapin ja Koillismaan useiden lähelle toisiaan rakennettujen hiihtokeskusten välinen kilpailu.^[2]

HotDog-hiihtoa harrastettiin Suomulla 1970-luvulla. Se kehittyi myöhemmin freestyleksi. Suomen ensimmäinen freestyle-leiri pidettiin Suomulla vuonna 1978. Kaikkien aikojen ensimmäiset suomalaiset freestylen maailmancupin osakilpailut pidettiin Suomulla vuonna 1989^[3]. Suomen menestynein freestyle-hiihtoseura Avalanche Ski Club perustettiin Suomulle vuonna 1982.

Suomu oli aikoinaan yksi Suomen jetset-elämän keskuksia. Matkailijat tulivat ensin Kemijärvelle ja ostivat Asusteelta Torstain viimeisimmät lasketteluasut ja after ski -vetimet, ja suunnistivat sitten Suomulle. Kesätanssit, laivaristeilyt ja vesihiihto kuuluivat myös Suomun elämään. Viime vuosien tempauksista mainittakoon wapun veteenlaskusessiot ja Kemijärven moottorikerhon Homenokkien järjestämä arvokas vanhojen kelkkojen tapahtuma. ^lähde?

Suomun hotellin vanha puoli tuhoutui tulipalossa 9. lokakuuta 2015.^[4] Toiminta hotellissa kuitenkin jatkui uusien hotellihuoneiden pysyttyä vahingoittumattomina palossa. Palo aiheutti 12 miljoonan euron vahingot. Hotelliyrittäjä joutui keväällä 2018 oikeuteen, jossa häntä syytetään törkeästä vakuutuspetoksesta.^[5]. Nämä syytteet kaatuivat Lapin käräjäoikeudessa ja Valtio sekä OP Vakuutus Oy määrättiin maksamaan oikeudenkäyntikulut.^[6]

Suomutunturin matkailu- ja hiihtokeskus

Suomutunturilla on 11 laskettelurinnettä, hotelli, neljä hissiä ja mökkialueita. Maastohiihtolatuja on 75 kilometriä, joista 17 km on valaistuja.^[3]

Tämän päivän Suomutunturi toimii aktiivsesti kansainvälisten alppilajien FIS-kilpailujen järjestäjänä. Suomulla järjestettiin ensimmäisen kerran pujottelun Eurooppa Cup -osakilpailu 7-8.3.2023.

Kansainväliset matkailijat ovat ottaneet omakseen Itä-Lapin hiljaisen erämaisen luonnon ja modernin hotellin. Suomutunturilla on monipuolinen talviaktiviteettien toiminta.

Suomutunturin kotimaan matkailijoista suuri osa käyttää Itä-Suomun loivia, pitkiä rinteitä ja siellä olevia metsälaskumahdollisuuksia. Suomun mökkiläisten suosiossa ovat haastavat ja leveät eturinteet.

Suomulle on suunniteltu lentomäkikeskusta.^[7]

Lähteet

1. Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 285, 302–303, 306. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8 Väitöskirjan verkkoversio
2. Hautajärvi, s. 303, 364.
3. Suomutunturi Lappi.fi. Viitattu 20.9.2013.
4. Tynkkynen, Jyri: Palo tuhosi hotellin Suomutunturilla Yle Uutiset. 9.10.2015. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 9.10.2015.
5. Hotelli Suomutunturin palosta 12 miljoonan euron vahingot - nyt hotelliyrittäjä ja vakuutusyhtiön edustaja ovat syytteessä törkeästä petoksesta iltalehti.fi. Viitattu 2.5.2018.
6. Tynkkynen, Jyri: Suomun hotellin tuhonneesta tulipalosta nostetut syytteet hylättiin oikeudessa Yle Uutiset. 31.5.2018. Viitattu 20.3.2019.
7. Korhonen, Jorma: Lappiin halutaan edelleen lentomäki 18.2.2015. Yle. Viitattu 28.11.2016.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomutunturi Wikimedia Commonsissa

• Matkailukeskus Kemijärven matkailusivulla (Arkistoitu – Internet Archive)

Suomen talviurheilukeskukset

Pohjois-Suomi	Hetta Hiihtomaa (Enontekiö) Iso-Syöte (Pudasjärvi) Kallinkangas (Keminmaa) Kirintövaara (Posio) Levi (Kittilä) Luosto (Sodankylä) Olos (Muonio) Ounasvaara (Rovaniemi) Paljakka (Puolanka) Pallas (Muonio) Pyhä (Pelkosenniemi) Ristivuori (Merijärvi) Ruka (Kuusamo) Ruskotunturi (Oulu) Saariselkä (Inari) Salla (Salla) Saukkovaara (Ristijärvi) Suomu (Kemijärvi) Taivalvaara (Taivalkoski) Ukkohalla (Hyrynsalmi) Vuokatti (Sotkamo) Ylläs (Kolari)
Keski-Suomi	Hasa (Juva) Himos (Jämsä) Häkärinteet (Hankasalmi) Joupiska (Seinäjoki) Juupavaara (Juupajoki) Kasurila (Siilinjärvi) Kaustinen (Kaustinen) Kiuaskallio (Kurikka) Koli (Lieksa) Laajavuori (Jyväskylä) Lakis (Vimpeli) Lekotti (Savonlinna) Louekallio (Sievi) Maarianvaara (Kaavi) Mustavaara (Kontiolahti) Paavonrinteet (Saarijärvi) Parra (Teuva) Puijo (Kuopio) Pukkivuori (Virrat) Purnu (Hartola) Pääskyvuori (Heinävesi) Riihivuori (Muurame) Ruunarinteet (Savonlinna) Savivuori (Viitasaari) Simpsiö (Lapua) Tornimäki (Mikkeli) Sotkanrinteet (Kauhajoki) Tahko (Kuopio) Varkaus Ski Center (Varkaus) Vuorenmaa (Soini)
Etelä-Suomi	Alhovuori (Lohja) Ellivuori (Sastamala) Hiittenharju (Harjavalta) Hirvensalo (Turku) Jämi (Jämijärvi) Granin mäki (Kauniainen) Kalpalinna (Janakkala) Klaukkalan tornikeskus (Nurmijärvi) Kokonniemi (Porvoo) Konka Ski (Rautjärvi) Korkeakangas (Valkeakoski) Meri-Teijo Ski (Salo) Messilä (Hollola) Mielakka (Kouvola) Mustavuori (Tampere) Myllymäki (Lappeenranta) Peuramaa (Kirkkonummi) Påminne (Raasepori) FreeSki (Ruokolahti) Ruosniemi (Pori) Salomonkallio (Nakkila) Sappee (Pälkäne) Serena Ski (Espoo) Solvalla-Swinghill (Espoo) Sveitsi (Hyvinkää) Talma Ski (Sipoo) Uuperinrinteet (Hamina) Vihti Ski Center (Vihti)

Tämä vuoriin, vuoristoihin tai muihin maankohoumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.