Superkavitaatio

Kavitointi tapahtuu kappaleen takana nesteen virratessa nopeasti ohi.

Superkavitaatio on ilmiö, jossa veden alla suurella nopeudella liikkuva kappale muodostaa ympärilleen vesihöyryn täyttämän tilan. Tämä kaviteetti tai kupla vähentää veden alla liikkuvaan kappaleen liikevastusta, sillä kappale kulkee käytännössä kaasumaisessa eikä nestemäisessä väliaineessa, jolloin väliaineen viskositeetista johtuva kitkavastus alenee. Superkavitaatio johtuu siitä, että osa liikkuvan kappaleen kineettisestä energiasta muuttuu kitkavastuksen johdosta lämpöenergiaksi ja höyrystää veden kappaleen etummaisessa kosketuspisteessä. Superkavitaation saavuttamiseksi ilman apulaitteita on ylitettävä kappaleen muodolle ominainen ominaisnopeus. Superkavitaatiotilan voi saavuttaa helpommin, jos vesi höyrystetään lisäksi jollakin muulla apulaitteella, esimerkiksi kuumalla kärjellä tai kaasusuuttimella. lähde?

Asetekniikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VA-111 Škval (vientiversio)

Neuvostoliitossa kehitettiin vuonna 1977 ensimmäinen superkavitaatiota hyödyntävä ase: VA-111 Škval -torpedo (käytetään myös termiä vedenalainen ohjus). Tämä torpedo kulkee veden alla noin 100 m/s, mutta ei ole ohjattavissa. VA-111 esiteltiin 1999 Abu Dhabissa asemessuilla. Torpedo on ollut ainoa olemassa oleva julkistettu ilmiötä hyödyntävä ase. Škvalia on myöhemmin jatkokehitetty lisäämällä torpedoon muun muassa kauko-ohjausominaisuus. Škval voidaan varustaa myös ydintaistelukärjellä. Sen alkuperäinen pääkäyttökohde oli torjua suuria pinta-aluksia, kuten taisteluristeilijöitä ja lentotukialuksia.[1]

VA-111 ammutaan 533 mm torpedoputkesta 50 solmun nopeudella, jonka jälkeen sen rakettimoottori kiihdyttää torpedon 200 solmun nopeuteen.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://flot.com/science/sor8.htm (venäjäksi) Viitattu 26.1.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]