Suppiloköynnökset | |
---|---|
Suppiloköynnös (Beaumontia grandiflora). |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Lahko: | Gentianales |
Heimo: | Oleanterikasvit Apocynaceae |
Suku: |
Suppiloköynnökset Beaumontia Wall. (1824) |
Katso myös | |
Suppiloköynnökset Wikispeciesissä |
Suppiloköynnökset (Beaumontia) on kasvisuku, joka kuuluu oleanterikasveihin (Apocynaceae).
Suppiloköynnökset ovat rotevia ja maitiaisnesteellisiä puuvartisia liaaneja. Lehdet ovat vastakkain, ja ruodissa on tavallisesti rauhasia. Kukinto on terminaalinen tai lehtihankainen viuhko, jossa on lehtimäiset isot ylälehdet. Kukat ovat kookkaita ja tuoksuvia. Verhiö on erilehtinen, ja sen sisäpinnalla on monta tyvirauhasta; verhiön liuskat ovat kookkaita ja lehtimäisiä. Teriö on valkoinen, suppilomainen, pitkä- tai lyhyttorvinen, laide avoimen kellomainen, nielu suomuton ja liuskat limittyvät oikealle. Heteet kiinnittyvät teriötorven kärkikapeikkoon; palhot ovat kaareutuvia, pitkiä ja kärjestä paksuuntuneita. Ponnet ovat nuolimaisia ja tyveltä kannuksellisia ja tavallisesti pistävät ulos kukasta; ne tarrautuvat vartalon kärkeen. Kukassa on rengasmainen diskus eli pohjuskehrä; siinä on viisi matalaa liuskaa. Yhdislehtinen sikiäin on kaksilehtinen, ja se on diskuksen ympäröimä. Kussakin sikiäimen lokerossa on lukuisesti siemenaiheita. Vartalo on pitkä ja päästään linssimäinen. Tuppilot ovat pitkänomaisia, paksuja ja kovia. Siemenet ovat litteitä, kärjestään ohuita ja silkkikarvaisia. Siemenessä on lehtimäiset tai paksut sirkkalehdet ja lyhyt sirkkajuuri.[1]
Suppiloköynnökset ovat kotoisin Itä- ja Kaakkois-Aasiasta.[1]
Suppiloköynnöslajeja tunnetaan yhdeksän.[1]
Lajit:[2]