Suruyökkönen

Suruyökkönen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Pensasyökköset Amphipyrinae
Suku: Amphipyra
Laji: perflua
Kaksiosainen nimi

Amphipyra perflua
(Fabricius, 1787)

Katso myös

  Suruyökkönen Commonsissa

Suruyökkönen (Amphipyra perflua) on eteläisen Suomen yleinen yöperhonen.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suruyökkönen on melko kookas ja leveäsiipinen yöperhonen. Etusiivet ovat kiiltävät ja vaihtelevat pohjaväriltään kellanruskeasta lämpimän ruskeaan. Niiden poikki kulkee kaksi selvästi vaaleampaa, voimakkaasti aaltoilevaa poikkiviirua. Poikkiviirujen väliin jäävä osa siivestä on paljon muuta siipeä tummemman ruskea, joillakin yksilöillä lähes musta. Rengastäplä erottuu usein vaaleana renkaana siiven keskiosan tummalla pohjalla. Takasiivet ovat tasaisen vaaleanruskeat. Siipiväli on 46–55 mm.[1][2]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suruyökkönen on Euroopassa vahvasti itäinen laji, jota ei tavata mantereen länsiosissa. Idässä levinneisyys ulottuu Kiinaan ja Koreaan.[2] Suomessa levinneisyys painottuu etelään, pääasiassa Kokkola-Lieksa-linjan eteläpuolella. Perhoset lentävät heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun huipun ollessa elokuun alkupuolella.[3]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suruyökkönen elää avoimissa lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Perhoset lentävät öisin ja tulevat valolle, mutta erityisen hyvin syötille. Täysikasvuisena toukka laskeutuu maahan ja koteloituu rakentamansa kotelokopan sisään. Muna talvehtii.[4]

Toukka elää monilla lehtipuilla ja pensailla, erityisesti tuomella (Prunus padus), haavalla (Populus tremula) sekä kuusamoilla (Lonicera).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]