Suruyökkönen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
Heimo: | Yökköset Noctuidae |
Alaheimo: | Pensasyökköset Amphipyrinae |
Suku: | Amphipyra |
Laji: | perflua |
Kaksiosainen nimi | |
Amphipyra perflua |
|
Katso myös | |
Suruyökkönen (Amphipyra perflua) on eteläisen Suomen yleinen yöperhonen.
Suruyökkönen on melko kookas ja leveäsiipinen yöperhonen. Etusiivet ovat kiiltävät ja vaihtelevat pohjaväriltään kellanruskeasta lämpimän ruskeaan. Niiden poikki kulkee kaksi selvästi vaaleampaa, voimakkaasti aaltoilevaa poikkiviirua. Poikkiviirujen väliin jäävä osa siivestä on paljon muuta siipeä tummemman ruskea, joillakin yksilöillä lähes musta. Rengastäplä erottuu usein vaaleana renkaana siiven keskiosan tummalla pohjalla. Takasiivet ovat tasaisen vaaleanruskeat. Siipiväli on 46–55 mm.[1][2]
Suruyökkönen on Euroopassa vahvasti itäinen laji, jota ei tavata mantereen länsiosissa. Idässä levinneisyys ulottuu Kiinaan ja Koreaan.[2] Suomessa levinneisyys painottuu etelään, pääasiassa Kokkola-Lieksa-linjan eteläpuolella. Perhoset lentävät heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun huipun ollessa elokuun alkupuolella.[3]
Suruyökkönen elää avoimissa lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Perhoset lentävät öisin ja tulevat valolle, mutta erityisen hyvin syötille. Täysikasvuisena toukka laskeutuu maahan ja koteloituu rakentamansa kotelokopan sisään. Muna talvehtii.[4]
Toukka elää monilla lehtipuilla ja pensailla, erityisesti tuomella (Prunus padus), haavalla (Populus tremula) sekä kuusamoilla (Lonicera).