Suurisilmät | |
---|---|
![]() Rokkosuurisilmä (Priacanthus blochii) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Alalahko: | Percoidei |
Heimo: |
Suurisilmät Priacanthidae Günther, 1859 |
Suvut[1] | |
|
|
Katso myös | |
Suurisilmät (Priacanthidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä valtameristä.
Suurisilmien heimo jaetaan 4 sukuun, joihin kuuluu yhteensä 18 lajia. Ne ovat keskikokoisia kaloja ja kasvavat suurimmillaan 25–65 cm pitkiksi. Heimon lajeille tyypillisiä piirteitä ovat suurikokoinen suu ja erittäin suuret silmät. Silmissä on myös ainutlaatuinen heijastava kerros. Selkäeviä suurisilmillä on yksi ja se on pitkähkö. Vatsaevät ovat kookkaat ja kiinni vatsassa kalvon välityksellä. Suurisilmälajien suomut ovat karkeat ja väritykseltään tyypillisesti punertavat. Eräillä lajeilla on myös hopeaisia laikkuja tai juovia.[1][2][3]
Suurisilmälajit elävät trooppisissa ja subtrooppisissa vesissä Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilla. Ne liikkuvat yksin tai pieninä ryhminä lähellä kivikkoisia pohjia tai koralliriuttoja 5–400 metrin syvyydessä. Heimoon kuuluvat kalat ovat hämärä- ja yöaktiivisia. Suurisilmien ravintoa ovat pienemmät kalat ja selkärangattomat eläimet kuten äyriäiset. Monet suurisilmistä ovat hyviä ruokakaloja, mutta eivät kovin merkittäviä kaupallisesti. Saaliiksi kalastetaan muun muassa punasuurisilmiä (Priacanthus macracanthus) ja sirppisuurisilmiä (Priacanthus hamrur).[1][2][3][4]