Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Naisten taekwondo | |||
Euroopan-mestaruuskilpailut | |||
Pronssia | Baku 2014 | alle 53 kg |
Suvi Mikkonen (s. 11. heinäkuuta 1988 Saari) on suomalainen kilpauransa päättänyt taekwondoin. Hän edusti Izenzei-seuraa, ja häntä valmensi espanjalainen Jesús Ramal.[1] Mikkosen vyöarvo on 5. dan.[2]
Mikkonen aloitti taekwondon nelivuotiaana asuessaan perheensä kanssa Floridassa.[3] Hän on asunut myös Costa Ricassa ja Argentiinassa.[4] Sittemmin Mikkonen on asunut yli vuosikymmenen Espanjassa ja opiskellut liikuntatieteitä Madridin yliopistossa.[3] Hän harjoitteli pääsääntöisesti Espanjassa ja muualla ulkomailla. Mikkosen kasvattajaseurana voidaankin pitää madridilaista Hankuk-taekwondoseuraa.
Mikkonen on moninkertainen Suomen mestari ja nelinkertainen Pohjoismaiden mestari (2008, 2010, 2011, 2013[5])[4]. Hän voitti Euroopan yliopistomestaruuden vuonna 2009.[4]
Arvokisoissa Mikkonen kilpaili vuosien 2009, 2011, 2013 ja 2015 MM-kilpailuissa sekä vuosien 2008, 2014 ja 2016 EM-kilpailuissa[6]. Kaudella 2010 hän kärsi loukkaantumisista.[3] Tammikuussa 2012 Mikkonen saavutti 57 kg sarjassa paikan saman vuoden Lontoon kesäolympialaisiin.[7] Hänen taekwondon olympiapaikkansa oli Suomelle ensimmäinen kahdeksaan vuoteen.[3] Olympialaisissa Mikkonen saavutti jaetun viidennen sijan.[8] Ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa Mikkonen voitti Bakun EM-kisoissa 2014 sijoittuessaan pronssille alle 53 kg:n painoluokassa.[9]
Tammikuussa 2016 Mikkonen eteni karsinnan kautta Rion olympialaisiin sarjassa 57 kg.[10] Riossa Mikkonen voitti avausottelunsa, mutta hävisi puolivälierissä ruotsalaiselle Nikita Glasnovicille.[11]
Toukokuussa 2021 Mikkonen ei edennyt karsinnoista Tokion olympialaisiin vaan hävisi ratkaisevan ottelunsa Puolan Patrycja Adamkiewiczille. Mikkonen otteli näissäkin karsinnoissa naisten 57kg sarjassa.[12] Hän päätti kilpauransa olympiakarsintoihin ja on sen jälkeen keskittynyt valmennustehtäviin.[13] Pariisin olympialaisissa 2024 Mikkosen valmennettava unkarilainen Viviana Márton voitti olympiakultaa.[14]