Sysisara | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
Suku: | Sarat Carex |
Laji: | atrofusca |
Kaksiosainen nimi | |
Carex atrofusca |
|
Katso myös | |
Sysisara (Carex atrofusca) on sarakasvien heimoon ja sarojen sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji. Sysisara muistuttaa jonkin verran nokisaraa (Carex fuliginosa).
Sysisara esiintyy yksittäisversoina tai löyhästi mätästävänä ja kasvaa 10–25 senttimetriä korkeaksi. Sen lehdet ovat litteitä, harmahtavanvihreitä, muutaman millimetrin levyisiä ja pituudeltaan noin puolet varren pituudesta.
Sysisaran kukinnon tähkät näyttävät samannäköisiltä, mutta sysisara on valeyhtäläistähkäinen, sillä hede- ja emikukat ovat yleensä omissa tähkissään. Kukinnon muodostavassa tähkistössä on ylinnä yksi, 7–12 mm pitkä hedetähkä, jossa voi joskus olla myös osittain emikukkia, ja sen alapuolella kahdesta neljään kappaletta, 8–20 mm pitkiä ja nuokkuvia emitähkiä. Hedekukat ovat kolmiheteisiä ja emikukat kolmeluottisia. Tähkäsuomut ovat mustavioletteja, ja pullakot muuttuvat kypsyessään suunnilleen samanvärisiksi. Sysisara on tuulipölytteinen ja kukkii heinäkuussa.
Sysisara on kalkinvaatija ja kasvaa monenlaisilla kosteilla paikoilla tunturialueilla. Sysisaraa kasvaa Pohjois-Kanadassa, Alaskassa, Grönlannissa sekä pohjoisessa Euraasiassa. Suomessa sysisaraa kasvaa vain käsivarren Lapissa, aivan käsivarren kärjessä. Sysisara on Suomessa silmälläpidettävä laji (NT).
Sysisara löydettiin Lapista vuonna 1803. Sysisaran tieteellinen lajinimi tulee latinan kielen mustaa (lat. ater) ja mustanruskeaa (lat. fuscus) tarkoittavien sanojen yhdistelmästä viitaten sysisaran tummiin pullakoihin.