Sysivälskäri | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Alalahko: | Välskärikalamaiset Acanthuroidei |
Heimo: | Välskärikalat Acanthuridae |
Alaheimo: | Acanthurinae |
Suku: | Acanthurus |
Laji: | gahhm |
Kaksiosainen nimi | |
Acanthurus gahhm |
|
Synonyymit[1] | |
|
|
Katso myös | |
Sysivälskäri[2] (Acanthurus gahhm) on välskärikalojen (Acanthuridae) heimoon kuuluva trooppisissa merivesissä elävä kalalaji. Sitä pidetään toisinaan meriakvaariossa.[1]
Sysivälskäri voi maksimissaan kasvaa 40 senttimetrin mittaiseksi. Sen selkäevässä on yhdeksän piikkiä ja peräevässä kolme.[3]
Sysivälskäriä tavataan kotoperäisenä Punaisellamerellä, Adeninlahdella ja Socotrassa. Tyynellämerellä havaitut sysivälskärit ovat ilmeisesti olleet todellisuudessa epolettivälskäreitä (Acanthurus nigricauda). Sysivälskäriä tavataan yleensä koralliriutoilla tai niihin liittyvillä elinympäristöillä 5–50 metrin syvyydessä. Sitä uhkaavat kaupunkien kasvu, uudisraivaus rannikkoalueilla, kalastuksen lisääntyminen, piikkikruunujen määrän räjähdysmäinen kasvu ja vesien saastuminen. Sysivälskäriä kalastetaan ravinnoksi, mutta tällä hetkellä sillä ei ole merkittävää vaikutusta lajin populaatioihin.[1]