Syyssinililja | |
---|---|
Syyssinililja (Scilla autumnalis) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Asparagales |
Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
Alaheimo: | Scilloideae |
Suku: | Lumotähdet Prospero |
Laji: | autumnale |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
Katso myös | |
Syyssinililja[3] eli syyslumotähti[4] (Prospero autumnale, syn. Scilla autumnalis) on parsakasvien heimoon kuuluva monivuotinen sipulikasvi. Laji luokitellaan joko lumotähtien (Prospero) tai kevättähtien (Scilla) sukuun.[1][4][2] Syyssinililja kasvaa luonnonvaraisena Britanniassa ja Välimeren ympäristössä Turkissa ja Ukrainassa asti.[5][6][7]
Syyssinililja kasvaa noin 20–25 senttimetriä korkeaksi. Se kasvattaa kukkavarren ennen lehtiä ja ne tulevat yleensä kukinnan lopulla tai sen jälkeen. Kukkavarsi on vankka ja yleensä tummenee yläosastaan punertavanruskeaksi.[6][8][9]
Syyssinililja kukkii nimensä mukaisesti syksyllä. Sen kukinto on harsu terttu. Syyssinililjan kukat ovat tähdenmuotoisia. Sen kukkien väri vaihtelee vaaleanpunertavasta purppuraan ja violettiin.[6][8][9] Hedelmä on kota.[7]
Syyssinililja suosii humuspitoisia kuivia kasvupaikkoja, kuten kuivia ruohikoita, hiekkaisia rantoja, kivikoita ja kallioita. Syyssinililjaa kasvaa luonnonvaraisena Britanniassa, Länsi-Euroopassa, Välimerellä Turkkiin ja Ukrainaan asti merien läheisillä alueilla.[5][6][7]