Sörli Vahvan saaga

Sörla saga sterka 1700-luvulta peräisin olevassa käsikirjoituksessa Rask 32

Sörli Vahvan saaga (isl. Sörla saga sterka ) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se luetaan niin kutsuttuihin muinaissaagoihin. Saaga kertoo norjalaisesta prinssistä nimeltä Sörli, joka lähtee nuorukaisena viikinkiretkille, voittaa kaikki taistelunsa mutta joutuu kotimatkalla myrskyyn ja sen seurauksena ajautuu eksoottisiin kaukomaihin, missä taistelee "mustia miehiä" (isl blámenn) ja jättiläisiä vastaan. Myöhemmin hän taistelee myös Hálfdan Branankasvattia vastaan, jonka tarina kerrotaan Hálfdan Branankasvatin saagassa. [1]

Sörli Vahvan saaga on muinaissaagoista nuorimpia, sillä se on laadittu vasta 1400-luvulla. Saagasta ei ole säilynyt ainuttakaan pergamenttikäsikirjoitusta vaan pelkästään paperikäsikirjoituksia, joista varhaisimmat ovat 1600-luvulta. Toisin kuin monet vanhemmat muinaissaagat, Sörli Vahvan saaga ei sisällä lainkaan runoutta. [2] Sörli Vahvan saagaa ei ole suomennettu.

Sörli Vahvan saaga lähteenä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saagan erityispiirteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sörli Vahvan saaga luetaan mielikuvituksellisten tarina-aihelmiensa ja eksoottisten seikkailujensa vuoksi seikkailusaagoihin (saks. Abenteuersagas). Saagalla on yhtymäkohtia toiseen muinaissaagaan, Sörlin tarinaan, jossa Sörli Vahvan saagassa kuvatuista tapahtumista kerrotaan lyhyesti luvuissa 3–4. Sörli Vahvan saagan kirjoittajan päämääränä ei kuitenkaan näytä olleen vanhalle tarinamateriaalille uskollisen version välittäminen eikä saaga siksi todennäköisesti sisällä juurikaan jäänteitä mistään vanhasta perinteestä. Sen sijaan Sörli Vahvan saaga on pikemminkin yhdistelmä mitä mielikuvituksellisimpia seikkailuja. Monelle kotoperäiselle ritarisaagalle tyypilliseen tapaan kirjoittajan mielenkiinto on keskittynyt eksoottisiin tapahtumapaikkoihin ja taisteluihin. [3] Vaikka onkin esitetty (Lukman 1977), että saaga perustuisi irlantilaisten annaalien tietoihin skandinaavien toiminnasta Irlannissa vuosina 851–873, on katsottu, että annaaleissa mainittujen henkilöiden roolit ja tapahtumapaikat on Sörli Vahvan saagassa järjestetty suuressa määrin uudelleen.[4]

Sörli Vahvan saaga suurvalta-ajan Ruotsissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielikuvituksellisista tapahtumistaan ja seikkailuistaan huolimatta kaukaiseen menneisyyteen sijoittuvat islantilaiset muinaissaagat alkoivat 1600–1700-luvulla herättää kiinnostusta erityisesti suurvalta-ajan Ruotsissa. Niiden katsottiin olevan lähteitä, jotka voisivat kertoa jotain Ruotsin muinaisesta ja loistokkaasta menneisyydestä, josta muuten oli saatavilla hyvin vähän lähteitä. Tämän seurauksena muinaissaagoja käytettiin ilman asianmukaista lähdekritiikkiä myös suurvaltaideologian rakennusaineena ja propagandatarkoituksessa, huolimatta siitä, että osa aikalaistutkijoista suhtautui muinaissaagojen lähdearvoon epäillen jo tuolloin. [5]

Sörli Vahvan saagan tapahtumat sijoittuvat pääosin Pohjolan länsiosiin ja Norjaan, minkä lisäksi mainitaan monia muita eksoottisempia tapahtumapaikkoja (esim. Afríka). Suurvalta-ajan Ruotsissa saaga herätti mielenkiintoa, koska saagan alussa sen tapahtumat ajoitetaan ”siihen aikaan, kun kuningas Hálfdan Branankasvatti hallitsi Sveanmaata” (í Þann tíma, sem Hálfdan konungr Brönufóstri stýrði Svíþjóð). Paitsi että saagassa on henkilöhahmojen osalta yhtäläisyyksiä edellä mainittuun Sörlin tarinaan, kritiikittömästi tarkasteltuna Sörli Vahvan saaga näytti kertovan ihmisistä ja tapahtumista, jotka sijoittuivat sille samalle aikakaudelle, jota toisen Ruotsin muinaiseen historiaan liitetyn saagan, Hálfdan Branankasvatin saagan, uskottiin myös kuvaavan. Molempien saagojen hahmot voitiin myös liittää suurvalta-ajan Ruotsissa laadittuihin (pseudo)historiallisiin sukupuihin. Koska ruotsalaiset eivät tuolloin enää ymmärtäneet muinaissaagojen kieltä, ilmestyi Sörli Vahvan saaga ruotsiksi käännettynä Eric Julius Björnerin teoksessa Nordiska kämpa dater vuonna 1737 (Stockholm). [6]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Busch, Kay. 2004 [2002]. Großmachtstatus & Sagainterpretation. Die schwedischen Vorzeitsagaeditionen des 17. und 18. Jahrhunderts. Vol I: Beschreibung. Väitöskirja. Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg (FAU), Philosophische Fakultät und Fachbereich Theologie.
  • Evans, Jonatha D. M. Sörla saga sterka. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 637–638.
  • Kanerva, Kirsi. 2015. Muinaista menneisyyttä etsimässä. Saagakäännöksiä ja riimututkimusta Ruotsin suurvalta-ajalta.Teoksessa Kirjoista kokoelmaksi. Kansansivistystä ja kansainvälisyyttä Turun kaupunginkirjastossa 1800–1900-luvuilla , toim. Kaisa Hypén, Leila Koivunen & Janne Tunturi. Turku: Avain, 246–254.
  • Lukman, Niels. 1977. An Irish Source and Some Icelandic Fornaldarsögur. Mediaeval Scandinavia 10 (1977), 41-57.
  • Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur . Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.
  • Wawn, Andrew. 2006. Whatever Happened to Úlfs saga Uggasonar? (Arkistoitu – Internet Archive) Teoksessa The Fantastic in Old Norse/Icelandic Literature: Sagas and the British Isles; Preprint Papers of The 13th International Saga Conference; Durham and York, 6th-12th August, 2006, toim. John McKinnell, David Ashurst & Donata Kick. Durham: The Centre for Medieval and Renaissance Studies, Durham University, 2: 1015–1024.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Simek & Hermann Pálsson 2007, 355 .
  2. ↑ Evans 1993; Busch 2004 [2002] (Arkistoitu – Internet Archive), 166; Simek & Hermann Pálsson 2007, 355 .
  3. ↑ Busch 2004 [2002], 166; Simek & Hermann Pálsson 2007, 355.
  4. ↑ Evans 1993, 637.
  5. ↑ Kanerva 2015; aikalaiskritiikistä esim. Wawn 2006, 1015–1016.
  6. ↑ Busch 2004 [2002], 167. Saagojen kääntämisestä suurvalta-ajan Ruotsissa, ks. myös Kanerva 2015.

Käännökset ja editiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sörla saga sterka . Teoksessa Rafn, C. C. (toim.) 1829–1830. Fornaldar sögur Nordrlanda, 3. Kaupmannahöfn: [s.n.], 408–452.
  • Sörla saga sterka . Teoksessa Guðni Jónsson (toim.). 1954. Fornaldar sögur Norðurlanda, 3. Akureyri: Íslendingasagnaútgáfan, 367–410.
  • Hier hefur Sogu af Sorla Sterka. / Här börjar Sagan Af Sorle den Starka. / Hic incipit Historia De Sorlo Robusto . Teoksessa Nordiska kämpa dater , käänt. & toim. Eric Julius Björner. Stockholm, 1737.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]