Søgne

Søgne kommune
vaakuna	sijainti
	www.sogne.kommune.no
Sijainti	58°5′39″N, 7°46′21″E
Lääni	Länsi-Agderin lääni
Perustamisvuosi	1837
Kuntaliitokset	Kristiansand (2020)
Pinta-ala	151,3 km²
Väkiluku	10 509 (1.1.2010)
– väestötiheys	69,5 as/km²
Kunnanjohtaja	Solveig Kjelland Larsen (Ap, 2007)
	Infobox OK

Søgne on entinen kunta Etelä-Norjassa Länsi-Agderin läänissä Skagerrakin rannikolla Kristiansandin ja Mandalin kaupunkien välissä. Muita naapurikuntia olivat Marnardal pohjoisessa ja Songdalen luoteessa.

Vuonna 2020 Søgne liitettiin Kristiansandin kaupunkiin.^[2]

Luonto

Søgne on tunnettu saaristostaan, jossa 1229 saarta ja luotoa salmineen on vilkasta veneilyaluetta. Korkein kohta on kunnan pohjoisosan Spjotheia (278 m). Rantaviivaa rikkovat lukuisat niemet ja vuonot, joista pisin, Trysvuono, ulottuu 7 km sisämaahan.^[3]

Historia

Kunta on saanut nimensä vanhan Sygna-joen (Søgneelva) mukaan. Søgne oli oma hallinnollinen alueensa vuodesta 1837. Kuntaan kuului alun perin myös Greipstad, joka erosi omaksi kunnakseen 1913 (muodostaen myöhemmin osaltaan Songdalenin kunnan). Vuosina 1996-1997 Hummervikin salmesta maihinlaskupaikalta löydettiin luurangonjäänteitä, jotka kuuluivat noin 6500 eaa. eläneelle naiselle. Löytö on vanhin Norjasta löydetty ihmisluurangon osa.

Norjan kansalliskirjailijoihin kuuluvan Bjørnstjerne Bjørnsonin isä Peder Bjørnson toimi Søgnen kirkkoherrana 1852-1869, minkä johdosta Bjørnstjerne asui ja vietti aikaa kunnassa useaan kertaan kyseisten 16 vuoden aikana. Hän kirjoitti kunnassa mm. näytelmän "Mellem Slagene", osia näytelmästä "Halte-Hulda", sekä novellin "Isä". Søgnen miljöö on myös lyönyt leimansa hänen talonpoikaiskertomukseensa "Arne".^[4]

Nähtävyydet ja kulttuuri

Søgnen vanha kirkko on vuodelta 1640. Vanhassa pappilassa (Gamle Prestegård) on vilkasta konserttitoimintaa ja taidenäyttelyjä.

Pääartikkeli: Ny-Hellesund

Kesäisin veneilijöiden suosiossa ovat Ny-Hellesundin saaristo ja saaristolaiskylä, joka tunnetaan mm. runoilija Vilhelm Kragin asuinpaikkana. Taidemaalari Amaldus Nielsen maalasi tunnetun taulunsa "Aamu Uudessa Hellesundissa" siellä. Kapeassa Olavinsalmessa ovat Norjan nykyhistorian kuninkaallisten monogrammit ja kallio, jossa voi nähdä Pyhän Olavin silhuettia muistuttavan luonnonmuodostuman. Paikkaan liittyy myös legenda, jonka mukaan Pyhä Olavi miehineen pakeni vihollisiaan kyseisen salmen kautta, joka aukesi kiveen juuri häntä varten^[5]. Alueella on myös saksalaisten joukkojen toisen maailmansodan aikana tekemiä linnoitusrakennelmia ja osittain restauroitu linnoitus, jossa on kolme sodanaikaista kanuunaa.

Vuonna 1888 rakennettu Songvårin majakka sijaitsee Hellersøyn saarella, joka on avoinna päivävierailuille ja myös yöpyjille ennakkosopimuksesta.^[6] Suomalainen höyrylaiva S/S Savonmaa luuli virheellisesti olleensa ko. majakan edustalla lähettäessään hätäsanomia ennen traagista haaksirikkoaan vuonna 1937.

Koulutus

Søgnessä toimivat kolme ala-astetta, kaksi yläastetta, lukio^[7], Agderin kansanopisto sekä kulttuurikoulu.

Elinkeinoelämä

Perinteisiä elinkeinoja ovat edelleen maatalous, kalastus ja merenkulku. Palveluelinkeinot ovat nykyisin tärkein elinkeino. Kristiansandin kaupungin läheisyys vaikuttaa myös Søgneen ja väkiluku on kasvusuunnassa. Keskustaajama Tangvall E-39-valtatien varrella on kasvanut voimakkaasti viime vuosina houkutellen myös liike-elämää.^[3] Majoituspalveluja tarjoavat Årosin leirintäalue, sekä Trysnesin veneily- ja lomakeskus.