Tähkäkaurake | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kladi: | Siemenkasvit |
Kladi: | Koppisiemeniset |
Kladi: | Yksisirkkaiset |
Kladi: | Commelinids |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
Suku: | Keltakaurat Trisetum |
Laji: | spicatum |
Kaksiosainen nimi | |
Trisetum spicatum |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Tähkäkaurake eli tähkäkaurakko eli tähkäkaura (Trisetum spicatum) on monivuotinen heinälaji kaurakkeiden eli villikaurojen suvussa. Uusimman luokituksen mukaan laji on vuonna 2019 siirretty tupsutoppojen (Koeleria) sukuun.[2][1] Tähkäkaurake on jaettu Pohjoismaissa kahteen alalajiin: tunturitähkäkauraan (T. spicatum subsp. spicatum) ja islannintähkäkauraan (T. spicatum subsp. pilosiglume).[3]
Tähkäkaurake kasvaa 10–30 senttimetriä korkeaksi. Korsi on pysty, ontto, yläosasta tiheään lyhytkarvainen, karvat alaviistoja. Lehdet ovat tupelliset; lehtituppi on lyhytkarvainen. Lehtilapa on 2–3 millimetriä leveä ja lyhytkarvainen. Kieleke on hyvin lyhyt. Kukinto on tiheä, tähkämäinen, kapea, tumma röyhy. Kukintoranka ja -haarat ovat karvaisia. Tähkylät ovat 4–7 mm pitkiä, niissä on kahdesta kolmeen kaksineuvoista kukkaa. Ulkohelve on 3–5 mm pitkä ja lähes kalju; vihne on 2,5–5 mm pitkä.[4][3]
Tähkäkauraketta esiintyy laajalla alueella. Euroopassa se esiintyy Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa. Pohjoismaissa lajia tavataan Skandien tunturivyöhykkeellä, Islannissa ja Huippuvuorilla. Suomessa kasvi kasvaa pohjoisimmassa Lapissa Enontekiön ja Utsjoen alueella. Käsivarren Lapin pohjoispuolella se on melko yleinen. Suomessa tähkäkaurake kasvaa tuntureilla kosteilla soramailla, lumenviipymillä, kalliohyllyillä ja puronvarsilla.[3][4][5]