Taidelajit kesäolympialaisissa 1928

Jan Wils voitti kultamitalin Amsterdamin olympiastadionin suunnitelusta.
Jean Jacobyn Rugby.

Vuoden 1928 kesäolympialaisissa kilpailtiin urheilun lisäksi myös taidelajeissa. Tämä oli neljäs kerta kun taidelajit olivat mukana olympialaisten ohjelmassa. Mukana oli 370 osanottajaa 19 erimaasta. Kategorioita oli viisi, jotka olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, kuvanveisto, maalaustaide ja musiikki. Kategoriat jakautuivat vielä alakategorioihin. Töiden piti olla urheilun innoittamia.

Mitalistit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Arkkitehtisuunnittelu Alankomaat Jan Wils[1]
Olympic Stadium at Amsterdam 		Tanska Einar Mindedal Rasmussen[2]
Swimming pool at Ollerup 		Ranska Jacques Lambert[3]
Stadium at Versailles
Kaupunkisuunnittelu Saksa Alfred Hensel[4]
Stadium at Nuremberg 		Ranska Jacques Lambert[3]
Stadium at Versailles 		Saksa Max Laeuger[3]
Municipal Park at Hamburg

Kirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Draama Ei kultamitalistia Italia Lauro de Bosis[5]
Icarus 		Ei pronssimitalistia
Eeppiset työt Unkari Ferenc Mező[6]
L'historie des Jeux Olympiques 		Saksa Ernst Weiss[7]
Boetius von Orlamünde 		Alankomaat Carel Scharten[3]
ja Margo Scharten-Antink[8]
De Nar uit de Maremmen
Lyriikka Puola Kazimierz Wierzyński[9]
Laur Olimpijski 		Saksa Rudolf G. Binding[10]
Reitvorschrift für eine Geliebte 		Tanska Johannes Weltzer[11]
Symphonia Heroica

Kuvanveisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Korkokuvat ja medaljongit Itävalta Edwin Grienauer[12]
Médailles 		Alankomaat Chris van der Hoef[13]
Médaille pour les Jeux Olympiques 		Saksa Edwin Scharff[12]
Plaquette
Patsaat Ranska Paul Landowski[14]
Boxeur 		Sveitsi Milo Martin[13]
Athlète au repos 		Saksa Renée Sintenis[3]
Footballeur

Maalaustaide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Graafiset työt Yhdistynyt kuningaskunta William Nicholson[13]
Un Almanach de douze Sports 		Sveitsi Carl Moos[13]
Posters 		Saksa Max Feldbauer[13]
Mailcoach
Maalaukset Alankomaat Isaac Israëls[15]
Cavalier Rouge 		Yhdistynyt kuningaskunta Laura Knight[16]
Boxeurs 		Saksa Walther Klemm[3]
Patinage
Piirrokset Luxemburg Jean Jacoby[17]
Rugby 		Ranska Alexandre Virot[18]
Gestes de Football 		Puola Władysław Skoczylas[19]
Posters

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Laulu Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia Ei pronssimitalistia
Yksi instrumentti Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia Ei pronssimitalistia
Orkesteri Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia Tanska Rudolph Simonsen[20]
Symphony No. 2 Hellas

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Singh Natial, Dr. Mandeep: ”Olympic in a Nutshell”, Introduction to Olympic Movement, s. 91. Friends Publications India, 2020. ISBN 978-938-845-781-1 Google-kirjat (viitattu 23.5.2021). (englanniksi)
  2. ↑ Elledge: There used to be Olympic medals for town planning, except they kept giving them to sports facilities City Monitor. 12.8.2016. The New Statesman Media Group Ltd.. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f van Rossem, G. (toim.): The Ninth Olympiad. Amsterdam 1928. Official Report (Sivut 891–894, 901) The Netherlands Olympic Committee. 1928. Amsterdam: J. H. de Bussy. Arkistoitu 8.4.2008. Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  4. ↑ History of the stadium of Nuremberg History. The Stadium of Nuremberg. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Ferrari, Paolo: ”Lauro De Bosis”, L'aeronautica italiana: una storia del Novecento, s. 197–199. FrancoAngeli, 2004. ISBN 978-884-645-109-5 Google-kirjat (viitattu 29.10.2020). (italiaksi)
  6. ↑ 1928 Amsterdam Highlights Famous Hungarians. The American Hungarian Federation. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Altman, Elias: Reverse Psychology: On Ernst Weiss Articles. 1.9.2010. The Nation. Viitattu 2.8.2021. (englanniksi)
  8. ↑ Heuvelmans, Kim: Antink, Margo Sybranda Everdina (1868-1957) Digitaal Vrouwenlexicon van Nederland. 21.7.2017. van Huygens ING en OGC (UU). Viitattu 2.4.2021. (hollanniksi)
  9. ↑ Kramer, Bernhard & Stanton, Richard: The Olympic Laurel of Kazimierz Wierzyriski. Journal of Olympic History, 2015, nro 2, s. 50. LA84 Foundation/International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Randerscheinungen (Nro. 46) Binding-Briefe. 12.11.1957. Der Spiegel. Viitattu 9.6.2021. (saksaksi)
  11. ↑ Andersen, Jens: Da den olympiske ild brændte for kunsten Kultur. 7.8.2008. Berlingske. Viitattu 29.10.2020. (tanskaksi)
  12. ↑ a b BAS-RELIEFS AND MEDALS (Sivu 77) REPORT OF THE NINTH SESSION OF THE INTERNATIONAL OLYMPIC ACADEMY AT OLYMPIA. 1970. THE INTERNATIONAL OLYMPIC ACADEMY (IOA). Arkistoitu 1.11.2020. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  13. ↑ a b c d e OLYMPIC GAMES ART COMPETITION MEDALLISTS (Sivut 16–17) Art competitions at the Olympic Games. 2.5.2019. The Olympic Studies Centre/ Olympic Foundation for Culture and Heritage. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Olympism and Christ Redeemer (Nro 99, sivu 81) Olympic Review. Huhti-kesäkuu 2016. Olympic Movement. Viitattu 8.5.2021. (englanniksi)
  15. ↑ Heijmans, Door Jeroen: Nederlands goud Nieuws. 4.7.2007. Sportgeschiedenis. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 3.8.2021. (hollanniksi)
  16. ↑ Dame Laura Knight Curated & Created. Nottingham Trent University. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Stromberg, Joseph: When the Olympics Gave Out Medals for Art Arts & Culture. 24.7.2012. The Smithsonian Magazine. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  18. ↑ Lowe, Felix: THE REMARKABLE TALE OF ALEX VIROT, THE TRAGIC TINTIN OF THE TOUR DE FRANCE Cycling. 29.11.2017. Eurosport. Arkistoitu 24.9.2017. Viitattu 8.5.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Sitkowska, Maryla: Władysław Skoczylas Culture.pl Artists. Joulukuu 2001. Adam Mickiewicz Institute/Museum of the Academy of Fine Arts in Warsaw. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Kramer, Bernhard: Musica Olympiaca: The Forgotten Composers of the Olympic Art Competitions. Journal of Olympic History, Marraskuu 2005, 13. vsk, nro 3, s. 8–23. International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
Taidelajit olympialaisissa

1912 | 1920 | 1924 | 1928 | 1932 | 1936 | 1948

Kesäolympialaisten 1928 lajit ja kilpailutapahtumat

Friisiläinen käsipallo (Näytöslaji) | Haavipallo (Näytöslaji) | Jalkapallo | Korfball (Näytöslaji) | Maahockey | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Taidelajit | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu